Tutkimusraportin mukaan Estonia ei ajanut liian kovaa - asiantuntijat eri mieltä”Estonia-raportti suojelee miehistöä”
Ruotsalainen Bengt Schager, joka on toiminut psykologisena asiantuntijana Estonia-komissiossa, erosi komission jäsenyydestä vastalauseena valmisteilla olevalle onnettomuusraportille, jonka hän sanoo suojelevan aluksen miehistöä. Erimielisyyttä on aiheuttanut myös se, ajoiko Estonia liian kovaa vai ei.- On asioita, jotka olisi pitänyt ottaa mukaan selontekoon, mutta jotka on jätetty pois, Schager arvosteli Svenska Dagbladet -lehdessä maanantaina. Hänen mielestään kysymys miehistön vastuusta on osoittautunut niin hankalaksi, että komission työ on kokonaisuudessaan vaikeutunut. Schagerin mukaan Ruotsin, Viron ja Suomen edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että kolme vuotta sitten sattuneen tuhoisan turman syyt olivat pääasiassa teknisiä. Silti myös virolaisen miehistön toimista on kaiken aikaa kiistelty julkisuudessa. Ei täyttä siviilirohkeuttaMiehistöön kohdistuvaa arvostelua on yritetty virolaisten puolelta välttää kaikin tavoin, ja Schagerin mielestä ruotsalaiset ja suomalaiset ovat antaneet asiassa virolaisille periksi.- Komission pitäminen koossa on ollut niin tärkeää, etteivät sen jäsenet ole pystyneet osoittamaan toimissaan täyttä siviilirohkeutta, syyttää Schager. Komission virolainen puheenjohtaja Andi Meister erosi komissiosta viime vuonna syyttäen ruotsalaisia tietojen pimittämisestä. Komission ruotsalaisryhmää johtanut Olof Forssberg joutui puolestaan eroamaan viime keväänä, kun ilmeni, että hän oli valehdellut eräälle toimittajalle. Estonian vauhti ei ollutkaan liian kovaEstonia ei viimeisten arvioiden mukaan ajanutkaan turmayönä liian lujaa. Estonian tutkimuslautakunnan loppuraportissa todetaan, että Estonian vauhti oli sama kuin lähistöllä ajaneen Silja Europan. Estonia oli kuitenkin Silja Europaa vanhempi laiva ja sen rakenteet olivat heikommat.Tutkimuslautakunnan mielestä Estonian keulaportti olisi särkynyt vaikka miehistö olisi ajanutkin kovassa merenkäynnissä hiljempaa. Raportissa kerrotaan myös, ettei ilmeisesti kukaan seurannut komentosillalla olevista monitoreista, mitä autokannella tapahtui kriittisillä hetkillä. Komentosillalla ei ilmeisesti ollut riittävän ajoissa tietoa, mitä oli tapahtunut. Tutkimuskomission mukaan myöskään kommunikaatio komentosillan ja konehuoneen välillä ei toiminut. Estonian tutkimusten loppuraportin tietoja kertoi tiistainen Svenska Dagbladet.
Asiantuntijat: Liian suuri nopeus aiheutti Estonian uppoamisenMerenkulun asiantuntijat torjuivat keskiviikkona käsityksen, jonka mukaan liian suuri tilannenopeus ei olisi aiheuttanut onnettomuusalus Estonian uppoamista.
Viking Mariellan kapteeni Jan-Tore Thörnroos sanoi keskiviikkona Svenska Dagbladetissa olevansa eri mieltä tutkimuskomission päätelmästä. Itämerellä onnettomuusyönä liikennöineen Viking Mariellan nopeus oli 12 solmua, kun taas Estonian nopeus oli 15-16 solmua. Myös Estonian onnettomuutta tutkivasta komissiosta maanantaina eronnut Bengt Schager epäilee liian suuren tilannenopeuden rikkoneen Estonian keulavisiirin. - Mikäli nopeuserot Estonian ja samaan aikaan liikennöineiden Viking Mariellan ja Silja Europan välillä olivat monta solmua, kuten on väitetty, Estonian miehistön toimintaa on tarkasteltava uudessa valossa, Schager sanoi keskiviikkona Dagens Nyheter -lehdessä. Juuri tutkimuskomission haluttomuus arvostella Estonian miehistön toimintaa onnettomuusyönä aiheutti Schagerin mukaan sen, että hän erosi maanantaina komissiosta. Estonian onnettomuutta tutkivan komission loppuraportti on määrä julkaista marraskuussa. Estonia upposi Utön vesillä 28.9.1994 vieden mukanaan 852 ihmistä.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE