Tukea myös Baltian EU- ja NATO-pyrkimyksilleLipponen piti Suomen miinalinjasta kiinni
Pääministeri Paavo Lipponen pitää edelleen kiinni jalkaväkimiinoista Suomen puolustuksen osana. Hän toisti Suomen haluavan kieltää jalkaväkimiinat YK:n neuvottelujen kautta, eikä aio liittyä Ottawa-prosessiin, jossa maat sitoutuvat yksipuolisesti luopumaan miinoista.Lipponen piti avajaispuheenvuoron Pohjoismaisen Neuvoston Pohjolan turvallisuutta käsittelevässä konferenssissa Helsingissä maanantaina. Lipponen totesi erään suuren maan asettuneen kannattamaan miinakieltoa sillä ehdolla, että miinat voidaan säilyttää yhdellä tärkeällä alueella. Tällaisia poikkeusalueita voisi olla muuallakin, Lipponen sanoi. Pääministeri ei maininnut Yhdysvaltoja nimeltä. Se ilmoitti äskettäin tukevansa Ottawan prosessia sillä ehdolla, että jalkaväkimiinoja voidaan edelleen käyttää Korean niemimaalla. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous vetosi sunnuntaina sen puolesta, että Suomikin liittyisi Ottawa-prosessiin ja kannattaisi miinojen täyskieltoa. Suomen lisäksi Kreikka on ainoa toinen EU-maa, joka ei kannata täyskieltoa. Baltiaa tuettava yhdessäLipponen kehotti Pohjoismaita yhdistämään voimansa kaikkien Baltian maiden EU-jäsenyyden puolesta. Hän kannatti myös NATO:n laajentumisen jatkamista.- Suomella kuten muillakin Pohjoismailla on selkeänä tavoitteena Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys. Unionin Pohjoismaisten jäsenten välillä olisi sovittava siitä, miten tätä etenemistä voidaan parhaiten edistää, Lipponen sanoi. Pääministeri lisäsi, että Suomen hallitus määrittelee oman linjansa EU:n laajentumis- ja uudistushankkeisiin ensi viikolla. EU-komissio suositti heinäkuussa, että jäsenyysneuvottelut aloitettaisiin ensi vuonna kuuden maan kanssa, joiden joukossa on Viro. Latvian ja Liettuan ei komission analyysin perusteella katsottu olevan vielä kypsiä EU:n jäseniksi. Pääministeri painotti myös Baltian maiden oikeutta valita turvallisuusratkaisunsa, ja hakeutua NATO:n jäseniksi. - On tärkeätä, että NATO säilyy avoimena kaikille jäsenyysehdot täyttäville maille, Lipponen sanoi, ja luonnehti Madridin NATO-huippukokouksen ratkaisuja tueksi Baltian maiden asemalle tasavertaisina hakijamaina. Lipponen kiitti NATO:n ja Venäjän välistä perusasiakirjaa vakautta vahvistavana tekijänä, mutta torjui Venäjän vaatimukset saada veto-oikeus Baltian ja muiden maiden NATO-pyrkimyksiin. - Muut kumppanit lähtevät siitä, että NATO:n ja Venäjän yhteistyö kunnioittaa niiden turvallisuusetuja, ja toteutuu avoimuuden hengessä. - Kaikkien yhteisen edun mukaista on, että NATO:n laajentumisesta ei tule Itämeren alueen yhtenäisyyttä koettelevaa kiistakysymystä.
Lipponen kantoi huolta myös Itämeren ympäristön tilasta. Hän näki meren pelastamisen keskeisenä tehtävänä sitä ympäröivien maiden yhteistyölle, myös turvallisuuden kannalta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE