Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti


Norjalaispoliitikot eivät pelkää KGB-syytöksiä

KGB-yhteyksistä syytetyt Norjan pääministeri Thorbjörn Jagland ja ympäristöministeri Torbjörn Berntsen vakuuttavat, etteivät he pelkää Moskovan arkistoista löytyvän itseään koskevia paljastuksia.

Molemmat ministerit korostivat television ajankohtaisohjelmassa myöhään eilen, että yhteyksien pitäminen ja tietojen vaihtaminen kuuluivat heidän toimenkuvaansa 1970- ja 80-luvuilla. Jagland toimi Norjan työväenpuolueen kansainvälisenä sihteerinä ja Berntsen puolueen Oslon osaston johtajana.

- Ne olivat tavallisia poliittisia keskusteluja. Sain niiden yhteydessä pari pulloa votkaa ja balalaikkamusiikkia sisältävän levyn, totesi Berntsen.

Hän kertoi neuvostoliittolaisille kantojaan muun muassa amerikkalaisten risteilyohjusten sijoittamisesta Eurooppaan.

Länteen loikannut KGB:n eversti Oleg Gordievsky valotti eilen Helsingissä julkaistussa kirjassaan neuvostotiedustelun toimintaa Pohjoismaissa. Gordievskyn mukaan soluttautuminen sosiaalidemokraattien joukkoon oli KGB:lle helpompaa Norjassa kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

Venäläiset lähtevät Huippuvuorilta

Venäläisasutuksen määrä Huippuvuorilla vähenee lähes puoleen nykyisestä ensi keväästä alkaen. Kaivosyhdyskunta Pyramidenista lähtee 600 venäläistä. Tämän jälkeen Huippuvuorten toiseen yhdyskuntaan Barentsburgiin jää 800 venäläistä.

- Sitä mukaa kuin työntekijöitä lähtee, vähennämme kaivostoimintaa. Nykyisenlainen Pyramiden-yhdyskunta lakkaa olemasta, selitti venäläisviranomainen Jevgeni Buzni Aftenposten -lehdelle.

Venäjän talouden leikkaukset ovat Buznin mukaan johtaneet siihen, että venäläisten kaivosyhdyskuntien toiminta Huippuvuorilla on käynyt mahdottomaksi. Huippuvuoret kuuluu Norjalle, mutta vuonna 1920 solmitun sopimuksen mukaan Norja ja Venäjä jakavat alueen luonnonvarat.

Sadat tuhannet itäeurooppalaiset haaveilevat länteen muuttamisesta

Noin 700 000 ihmistä Unkarissa, Puolassa, Tshekissä ja Slovakiassa suunnittelee jo toden teolla EU-maihin tai Sveitsiin muuttamista, vaikka EU-maiden työmarkkinat avautuvat heille vasta useiden vuosien kuluttua. Luku perustuu itävaltalaisen kaupunki- ja aluetutkimuslaitoksen ISR:n mielipidemittaukseen, jossa haastateltiin 4000 henkilöä.

Kaksi kolmannesta muuttoa suunnittelevista haluaisi asua ulkomailla korkeintaan viisi vuotta, ja sen jälkeen palata kotiin. Vain seitsemän prosenttia muuttohaluisista lähtisi pysyvästi.

Itävaltaan lähtemistä suunnittelevat toivovat ansaitsevansa keskimäärin 10 000 shillinkiä, eli noin 4300 markkaa kuukaudessa. Se on selvästi vähemmän kuin itävaltalainen keskipalkka, mutta lähtömaissa ansaitaan EU-komission mukaan keskimäärin noin 1500 markkaa kuussa.

Enemmistö ISR:n haastattelemista haluaisi muuttaa saksankielisiin maihin, Saksaan, Itävaltaan tai Sveitsiin. Britannia, Ranska, Italia, Hollanti sekä Pohjoismaat olivat paljon vähemmän suosittuja puolalaisten, unkarilaisten, tshekkien ja slovakkien keskuudessa.

Muuttamista suunnittelevat joutuvat kuitenkin odottamaan vielä vuosia. EU-jäsenyys on kaukana tulevaisuudessa, ja muuttamista muihin EU-maihin tullaan rajoittamaan siirtymäajoilla, kuten tehtiin Espanjan ja Portugalin liittyessä.

Slovakia ei ole edes niiden maiden joukossa, joiden kanssa jäsenyysneuvotteluiden aloittamista suunnitellaan ensi vuoden alussa.

Suomessa EU-jäsenyys ei ole tuonut mukanaan muuttoaaltoa EU-maista. Viime vuonna ulkomaan kansalaisia oli Suomessa 1,4 prosenttia eli 74 000. Heistä alle viidennes, 19 prosenttia, on EU-maista.

Sankarista roistoksi päivässä

Intialainen poliisi sai maanantaina tuta, kuinka katoavaa mainen kunnia todella onkaan. Komisario sai poliisin harvinaisen ansiomitalin, mutta heti seuraavana päivänä hän kärähti lahjusten ottamisesta. Sankarista roistoksi romahti bombaylainen komisario Layakmiya Shaikh.

Shaikh vastaanotti Presidentin mitalin ansiokkaasta palvelusta perjantaina, kun Intia juhli 50-vuotista itsenäisyyttään. Lauantaina mies jäi kiinni, kun hän kiristi ensimmäistä erää 500 000 rupian (75 000 mk) lahjussummasta. Sheikh lupasi lahjusta vastaan unohtaa erään laivausyhtiön taloussotkut.

Presidentin mitali on eräs korkeimmista tunnustuksista, jonka poliisi voi Intiassa saada. Ironiseksi tapauksen tekee myös se, että Intia julisti 50-vuotisjuhlissaan kitkevänsä korruption.

"Yhdysvallat kehittelee uusia ydinaseita"

Yhdysvallat kehittelee uusia ydinaseita tai uusii vanhoja mallejaan, kirjoitti The New York Times -päivälehti maanantaina. Lehden mukaan kehittelytyö sotii ydinaseiden kehittelyä vastustavaa kansainvälistä sopimusta vastaan.

New York Times perusti uutisensa aiemmin salaisena pidettyyn energiaministeriön asiakirjaan. Ministeriön mukaan dokumentti koskee kehittelytyötä, joka on kansainvälisten sopimusten mukaista.

Asiakirjan oli saanut haltuunsa washingtonilainen asevalvonnan puolesta toimiva järjestö Natural Resources Defence Council, joka luovutti dokumentin sittemmin New York Timesille.

Poliisi tappoi 13 äärimuslimia Egyptissä

Egyptin poliisi on surmannut 13 äärimuslimia Niilin yläjuoksulla sijaitsevalla Miniyan alueella, kertoi maan hallituksen äänenkannattaja al-Ahram -lehti maanantaina. Aseistettuja äärimuslimeja vastaan suunnattu isku oli lajissaan suurin viiteen vuoteen, ja sen yhteydessä pidätettiin sata henkilöä.

Poliisilähteet vahvistivat lehden tiedot, mutta eivät kertoneet yksityiskohtia. Poliisin tehoisku kesti usean päivän ajan. Kuolleiden joukossa oli Egyptin tärkeimmän aseistetun fundamentalistiryhmän Jamaa Islamiyan "keskeiset johtajat", kertoi al-Ahram -lehti. Tapettujen joukossa olivat myös ne miehet, joiden sanotaan olleen helmikuussa Miniyassa tapahtuneen kristittyjen joukkomurhan takana.

Poliisi pidätti myös miehet, joiden epäillään tappaneen 18 kreikkalaislomailijaa Kairossa turisteja vastaan tehdyssä iskussa viime vuoden huhtikuussa. Yli 1200 ihmistä on kuollut väkivaltaisuuksissa sen jälkeen, kun Egyptin äärimuslimit aloittivat terrorikampanjan maan hallitusta vastaan maaliskuussa 1992.

Koonnut: IA
21.8.1997


ULKOMAAT -SIVULLE