Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Enemmistö antaisi pääministerin valinnan eduskunnalle

Enemmistö suomalaisista kannattaa eduskunnan vallan lisäämistä pääministerin valinnassa. Taloustutkimuksen Nykypäivä -lehdelle tekemässä mielipidemittauksessa 63 prosenttia vastaajista kannatti sitä, että eduskunta nimeäisi pääministerin hallitusta muodostettaessa. Nykyistä käytäntöä, jossa pääministerin nimeää presidentti, kannatti vain 24 prosenttia.

Eduskuntaa kannattivat erityisesti alle 50-vuotiaat, toimihenkilöt, yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat. Maantieteellisesti eduskuntavetoisuus sai tukea eniten keski- ja pohjoissuomalaisilta. Tutkimuksessa haastateltiin noin viittä sataa 15-74-vuotiasta alkuviikon päivinä.

Kesäkuussa mietintönsä jättänyt ns. Nikulan komitea esitti, että eduskunta valitsisi pääministerin presidentin ehdotuksesta. Valinta tapahtuisi avoimessa äänestyksessä.

Ennen ehdotuksen tekemistä presidentin olisi neuvoteltava eduskuntaryhmien kanssa tulevan hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta sekä kuultava vielä eduskunnan puhemiestä.

Nykyisin pääministerin valinta tapahtuu käytännössä silloin, kun presidentti antaa jollekin hallituksen muodostajan tehtävän. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun presidentti on kuullut eduskunnan puhemiestä ja kaikkia eduskuntaryhmiä.


Backman haluaa uusia ministerijärjestelmän

Hallintoministeri Jouni Backman (SDP) romuttaisi kokonaan nykyiset ministeriöt ja karsisi niiden määrää. Tilalle hän loisi täysin uudenlaisen ministerijärjestelmän, jonka pääperiaatteita hän esitteli torstaina Turun Sanomien haastattelussa.

Backman aikoo käydä keskushallinnon uudistuksen kimppuun jo tämän hallituskauden aikana. Hallintoministerin päämääränä on saada uudistus toteutettua hallituksen vaihtuessa.
- Varoituksena voin jo tässä vaiheessa sanoa, että kyse ei ole vain ministeriöiden lukumäärästä, vaan enemmänkin toimintatapojen muuttamisesta ja tehtävien siirrosta, Backman sanoi.

Backmanin mielestä pääministerin valtaa pitäisi lisätä mm. valtionhallinnon seurannan parantamiseksi. Hallintoministerin kaavailemaan uuteen ministeriömalliin kuuluisivat mm. erillinen resurssiministeriö, pääministeriö ja lainsäädännöstä vastaava sääntelyministeriö.

Backman pyytää Turun Sanomissa myös anteeksi kunnilta, koska harkinnanvaraista valtionosuutta ei budjetissa todennäköisesti lisätäkään hänen lupaamallaan tavalla.


Laitinen kaipaa joustavampia työmatkakuluvähennyksiä

Työmatkakulujen verovähennysoikeutta pitäisi voida käyttää lyhyissäkin työjaksoissa, katsoo SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen.

Laitisen mielestä vuoden jaksoissa määrittyvä vähennysmahdollisuus on liian jäykkä eikä vastaa työelämässä tapahtuneita muutoksia. Se kohtelee myös epätasa-arvoisesti ihmisiä, joiden työsuhteet eivät ole täyden vuoden mittaisia, Laitinen katsoo.

Laitinen ehdottaa, että työmatkakuluja saisi vähentää verotuksessa esimerkiksi kuukauden ajanjakson kerrallaan. Täysimittaisissa työsuhteissa vähennys tehtäisiin edelleen vuositasolla, Laitinen kaavailee.


Vasemmistoliitto tukee Nikulan komitean esityksiä

Vasemmistoliitto on valmis uudistamaan valtiosääntöä ns. Nikulan komitean ehdotuksen pohjalta. Puolueen eduskuntaryhmä kiirehti keskiviikkona esityksen antamista eduskunnalle.

Vasemmistoliitolla ei ole erityisiä paineita puuttua myöskään uudistuksen yksityiskohtiin sen eduskuntakäsittelyssä. Puheenjohtaja kulttuuriministeri Claes Andersson sanoi, että vasemmistoliitto on valmis tukemaan komitean esitystä sellaisenaan, vaikka puolue olikin komiteatyön aikana valmis pitemmälle meneviin ratkaisuihin.

Kansanedustaja Paavo Nikulan (vihr) johtama Valtiosääntö 2000 -komitea jätti mietintönsä keväällä. Komitean ehdotuksista eniten keskustelua ovat herättäneet presidentin ja hallituksen vallanjako ulkopoliittisessa päätöksenteossa sekä eduskunnan asema pääministerin valinnassa.


Häkämies haluaa muutoksia Naturaan

Oikeusministeri Kari Häkämies (kok) patistaa kansalaisia ja järjestöjä valvomaan, että ympäristökeskukset noudattavat ympäristöministeriön uusia ohjeita Naturasta. Mäntyharjussa kokoomuksen elovalkeilla puhunut Häkämies katsoi myös, ettei maanomistajan vaikeneminen kuulemiskierroksella tarkoita aluerajauksen hyväksymistä.

Ympäristöministeriö tarkensi ohjeitaan Natura 2000 -ohjelmasta saatuaan tuhansia valituksia ehdotuksista joita alueelliset ympäristökeskukset tekivät.


Ihalainen perää joustavaa tupo-ratkaisua

Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) kannattaa joustavaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Ihalaisen mukaan voimassaolevan sopimuksen kaltainen malli on liian tiukka, eikä se toimi nykyisessä tilanteessa.

SAK ehdottaa, että tupoon sisällytettäisiin talouskasvun tuoma jakovara, jota eri liitot voisivat käyttää alakohtaisten ongelmiensa ratkaisuun.
- Monilla aloilla uusitaan palkkarakenteita toisistaan poikkeavilla tavoilla. On järkevämpää sopia joku erä, jonka eri alat voivat käyttää haluamallaan tavalla, Ihalainen sanoi työmarkkinaseminaarissa Helsingissä.

Jakovara muodostuisi kansantalouden tuottavuudesta ja arvioidusta inflaatioprosentista. Ihalainen toisti aiemman käsityksensä, jonka mukaan palkankorotusten osuuden on oltava tupossa verokevennyksiä suurempi.

- Kyselyjen perusteella kovin suuria toiveita nimellispalkkojen korottamisesta ei ole odotettavissa. Ostovoiman tasainen kehitys on varmistettava erilaisin instrumentein, Ihalainen huomautti.

SAK:n tupo-tavoitteisiin sisältyy laadullisella puolella työaikapaketti, luottamushenkilöiden aseman turvaaminen, ulkopuolisen ja vuokratyövoiman käytöstä sopiminen sekä erilaiset työelämän kehittämiseen liittyvät ohjelmat.


SAK:n hallitus pitää ilmapiiriä myönteisenä tupo-ratkaisulle

Ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa suhtaudutaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun myönteisemmin kuin keväällä. Maanantaina kokoontunut SAK:n hallitus arvioi, että ilmapiiri tupon syntymiselle on selvästi aikaisempaa parempi.

SAK:n hallitus katsoo, että talous- ja työllisyyskehityksen varmistuminen painaa tupon suuntaan ja puoltaisi vakauttavaa pitkäaikaista ratkaisua.
- Kentältä on myös tullut lisää tupo-odotuksia mm. yksittäisten jäsentutkimusten perusteella. Samoin metsäpuolella aloitetut neuvottelut alakohtaisista ongelmista tukevat näkemystä, SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma sanoi.

SAK haluaa tupon olevan kuitenkin kattava. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että alakohtaisiin ongelmiinsa ratkaisua hakevan Paperiliiton on oltava mukana tupossa.

Maan suurimman palkansaajajärjestön hallitus keskusteli myös alustavasti tavoiteasettelusta, mikäli neuvottelut alkavat. Listalla ovat mm. työaikakysymykset, työvoimaan käyttöön liittyvät asiat, ulkopuolisen työvoiman käyttö sekä luottamusmiesasiat.


SDNL veisi seurakunnilta yhteisöverotuottoja

Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto katsoo, että seurakuntien saamia yhteisöverotuloja pitäisi leikata. Maanantaina julkistamassaan kannanotossa Vasemmistoliiton nuorisojärjestön hallitus vaatii myös toimia valtion ja kirkon erottamiseksi toisistaan.
- Seurakuntien oikeus yhteisöveroon tulisi kyseenalaistaa, sillä yhteisöillä ei ole mahdollisuutta tukeako kirkollista toimintaa tai ei, kannanotossa esitettiin.

Seurakuntien osuuden leikkaaminen parilla prosenttiyksiköllä auttaisi kuntia turvaamaan palvelunsa, SDNL katsoi. Seurakunnat saavat yhteisöveron tuotosta tänä vuonna 3,36 prosenttia. Ensi vuonna osuus on budjetin mukaan laskemassa kolmeen prosenttiin.

Koonnut: IA
21.8.1997


POLITIIKKA -SIVULLE