Viroa syytettiin jälleen ihmisoikeusrikkomuksista

"NATO:n sotilasdoktriini ei ole muuttunut poliittisen ajattelun tahdissa"



NATO:n poliittinen ajattelu on kehittynyt myönteisellä tavalla, mutta sen sotilaallinen doktriini on edelleen kylmän sodan perua, syytti Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Avdejev. NATO:n apulaispääsihteeri Norman Ray povasi, että erot NATO:n jäsenten ja rauhankumppanien välillä tulevat tiiviimmän yhteistyön myötä supistumaan huomattavasti.


Avdejev toisti tiistaina Pohjoismaiden neuvoston turvallisuuskonferenssissa Helsingissä Venäjän ennenkin ilmaiseman vastustuksen NATO:n laajentumiselle. Hän varoitti, että Baltian liittyminen NATO:on pakottaisi Venäjän uudelleenarvioimaan suhdettaan liittoon ja sen jäsenehdokkaisiin.
- Päätös laajentaa NATO:a on suurin poliittinen virhe kylmän sodan jälkeen, Avdejev moitti.

NATO:n laajentuminen ei Venäjän mielestä ole oikea keino vastata uusiin turvallisuusriskeihin, joita Avdejev luetteli pitkän listan huumeista uskonnolliseen terrorismiin.

Avdejev ei uskonut, että Venäjä itse koskaan liittyisi NATO:on.
- Meillä ei ole NATO-fobiaa, mutta me emme näe tarvetta NATO:lle sotilaallisena järjestönä.

Vaihtoehtona laajennetulle NATO:lle Avdejev mainosti yleiseurooppalaista turvallisuusjärjestelmää. Turvallisuuden rakentaminen Itämeren alueella ei hänen mukaansa onnistu, ellei Venäjän etuja oteta huomioon.

Viro syrjii

Avdejev vuodatti lehdistötilaisuudessaan pitkään syytöksiä Viroa vastaan ihmisoikeusrikkomuksista, joihin Venäjän mielestä kuuluu se, että kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan kielikoe ja koe Viron historiasta ja perustuslaista. Avdejevin mukaan koe on liian vaikea, ja Viro syrjii sen myötä lapsia, vanhuksia ja vammaisia.

- Olimme toivoneet, että Viro liittyessään Euroopan neuvostoon alkaisi kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta näin ei ole käynyt, Avdejev sanoi ja huokaisi.

Hän toivoi kansainvälisen yhteisön painostavan Viroa kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Syrjintä ei Avdejevin mielestä kohdistu vain venäläisiin, vaan myös juutalaisiin, tataareihin, ukrainalaisiin ja valkovenäläisiin jotka puhuvat venäjää.

Avdejev ei kuitenkaan lämmennyt EU-parlamentaarikko Jörn Donnerin (SDP) väläyttämälle ajatukselle, että venäjästä tulisi Viron toinen virallinen kieli.

- Meidän asiamme ei ole antaa Virolle neuvoja sen sisäisistä asioita. Koska Virossa on 300 000 venäjää puhuvaa asukasta toivomme, että venäjän kieli saa normaalin aseman virolaisessa yhteiskunnassa ja koulutuksessa, Avdejev sanoi.

NATO lupaa ei-jäsenillekin turvallisuutta

Erot NATO:n jäsenten ja rauhankumppanien välillä tulevat tiiviimmän yhteistyön myötä supistumaan huomattavasti, povasi NATO:n apulaispääsihteeri Norman Ray tiistaina Pohjoismaiden Neuvoston turvallisuuskonferenssissa.

- Eräiden tarkkailijoiden mielestä ero jäsenten ja kumppanien välillä saattaa lopulta olla hiuksen hieno, Ray sanoi.

Ray totesi, että lopulta eroksi jäsenyyden ja rauhankumppanuuden välillä saattaa jäädä vain NATO:n peruskirjan viides artikla eli sitoutuminen kollektiiviseen puolustukseen.

Ray torjui puheessaan syytöksiä, että ottamalla ensimmäisellä kierroksella mukaan vain kolme uutta jäsentä NATO olisi hylännyt muut hakijansa Itä-Euroopassa. Hän toisti, ettei ensimmäinen laajentuminen jää viimeiseksi ja että rajaaminen kolmeen oli välttämätön, jotta laajentumishanke säilyisi hallittavana.

Uusi euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto EAPC on hänen mukaansa niin vahva yhteistyökanava, ettei kenenkään pitäisi kokea joutuneensa yhteistyön ulkopuolelle.
- Minusta on lähes käsittämätöntä, miten aktiivinen ja sitoutunut EAPC:n jäsen saattaisi tuntea tai katsoa joutuneensa yksin tai ulkopuoliseksi, Ray sanoi.

EAPC:ssä voidaan keskustella kaikista turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä kysymyksistä, Ray painotti.

Ray ei suostunut vastaamaan kysymykseen Baltian maiden puolustuskelpoisuudesta NATO:n näkökulmasta. Hän painotti, ettei NATO koskaan avoimesti ole nostanut puolustuskelpoisuutta jäsenyysehdoksi.

- Minä en ole oikea henkilö vastaamaan tuohon, koska olen täällä siviilin ominaisuudessa. Mistään ei kuitenkaan löydy NATO:n päätöstä, jonka mukaan puolustettavuus olisi jäsenyyden ehto. Jos uusi jäsen otetaan, NATO myös sitoutuu puolustamaan sitä, Ray sanoi.

STT-IA
27.8.1997


POLITIIKKA -SIVULLE