Valta vaihtui Hongkongissa, Aasian talous oli kriisissä ja Diana kuoli

Uutisvuosi 1997


Vuosi 1997 merkitsi muutosta Aasiassa: Kiinan veteraanijohtaja Deng Xiaoping kuoli ja Hongkong siirtyi Kiinalle yli 150 brittihallinnon vuoden jälkeen. Vakava talouskriisi ravisteli Aasian maita.

Prinsessa Dianan yllättävä kuolema järkytti ihmisiä eri puolilla maailmaa. Keski-Euroopassa kärsittiin kesällä tulvista, Kaakkois-Aasiassa syksyllä myrkyllisestä savusumusta. Monien vuonna 1997 sattuneiden luonnonkatastrofien yhteydessä mainittiin sääilmiö nimeltä El Niño.

Kiinan pitkäaikainen johtaja Deng Xiaoping kuoli helmikuussa pitkälle edenneeseen Parkinsonin tautiin. Deng kuoli vain muutamaa kuukautta ennen kuin Britannia heinäkuun alussa luovutti kruununsiirtomaansa Hongkongin takaisin Kiinalle. Dengin toive saada olla henkilökohtaisesti läsnä vallanvaihdossa ei näin toteutunut.

Valta vaihtui Hongkongissa Kiinan ja Britannian vuonna 1984 tekemän sopimuksen pohjalta. Sopimuksessa Kiina lupaa, että Hongkong saa pitää kapitalistisen talousjärjestelmänsä ja länsimaiset vapautensa 50 vuotta vallanvaihdon jälkeen. Tämän "yksi maa, kaksi järjestelmää" -politiikan luojana pidetään Deng Xiaopingiä.

Luovutuksen myötä Britannian siirtomaavalta Aasiassa päättyi. Presidentti Jiang Zemin vahvisti Dengin kuoleman jälkeen asemiaan Kiinassa syksyllä pidetyssä kommunistisen puolueen 15. puoluekokouksessa. Jiang valittiin uudelleen puoluejohtajaksi ja hänestä tuli myös vaikutusvaltaisen sotilaskomitean johtaja.

Talouskriisi Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maita koetteleva talouskriisi sai alkunsa kesällä, kun talousvaikeuksien kanssa paininut Thaimaa joutui päästämään valuuttansa bahtin kellumaan. Ainakin kuuden Aasian maan, mm. Malesian ja Singaporen valuuttojen arvo laski tämän jälkeen ennätysmäisen alas.

Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi joulukuussa Aasian kriisin hidastavan talouskasvua järjestön jäsenmaissa noin yhdellä prosentilla. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti talouskriisin heikentävän maailmanlaajuista talouskasvua. IMF:n mukaan kriisin kestosta ja syvyydestä on kuitenkin vielä mahdotonta tehdä tarkkoja ennusteita.

IMF myönsi Etelä-Korealle joulukuun alussa 55 miljardin dollarin apupaketin maan talouden pelastamiseksi. Japania puolestaan koetteli pankkikriisi: puolisen tusinaa japanilaista rahoitusalan yritystä meni konkurssiin vuonna 1997.

Prinsessa kuoli

Koko maailma hiljentyi 6. syyskuuta seuraamaan Walesin prinsessan Dianan hautajaisia. Diana kuoli elokuun lopussa rajussa auto-onnettomuudessa Pariisissa yhdessä miesystävänsä Dodi al Fayedin kanssa.

Britanniassa prinsessan kuolema herätti ennennäkemättömän surun. Kensingtonin ja Buckinghamin palatsien edustat täyttyivät kukista. Ihmiset itkivät kaduilla. Prinsessan muistokirjan luokse jonotettiin tunteja.

Kymmenettuhannet viettivät hautajaisia edeltävän yön katujen varsilla nähdäkseen kunnolla hautajaissaattueen; hautajaisten aikaan miljoonat ihmiset lähtivät kaduille hyvästelemään Dianaa.

Suoraa televisiolähetystä "sydänten kuningattaren" hautajaisista seurasi arviolta 2,5 miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa. Useissa maissa Yhdysvalloista Tongasaariin järjestettiin myös Dianan muistotilaisuuksia.

Dianan kuolema paparazzi-valokuvaajien takaa-ajamana herätti voimakasta keskustelua sensaatiolehdistön moraalista. Prinsessan kuolema ravisutti myös Britannian kuningashuonetta.

Intian köyhien parissa työtä tehnyt Äiti Teresa kuoli 87-vuotiaana sydänkohtaukseen vain muutama päivä Dianan kuoleman jälkeen.

Mobutun kausi päättyi Zairessa

Zairessa valta vaihtui keväällä 1997. Maata yli 30 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut presidentti Mobutu Sese Seko joutui luopumaan vallasta, kun Laurent Kabilan johtamat kapinalliset valtasivat Kinshasan. Kabila nimitti maan Kongon demokraattiseksi tasavallaksi ja julistautui itse Kongon valtionpäämieheksi. Marokkoon maanpakoon lähtenyt Mobutu kuoli syyskuussa syöpään marokkolaisessa sotilassairaalassa.

Algeriassa järjestettiin vuonna 1997 parlamentti- ja paikallisvaalit, joiden toivottiin auttavan maata ulos väkivallan kierteestä. Tietoja siviilien, mm. naisten ja lasten silpomisesta, mestaamisesta, polttamisesta ja ampumisesta tuli kuitenkin lähes päivittäin.

Useat ihmisoikeusjärjestöt alkoivat vaatia kansainvälistä yhteisöä puuttumaan verenvuodatukseen. Mm. ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaati riippumatonta selvitystä joukkomurhista. Algerian hallitus syyttää verilöylyistä ääri-islamilaisia, mutta myös turvallisuusjoukkoja on epäilty osallisuudesta tekoihin.

Egyptissä ääri-islamilaiset ilmoittivat syyllistyneensä Luxorissa turisteja vastaan tehtyyn hyökkäykseen, jossa kuoli yli 60 ihmistä.

Tulvia ja tulipaloja

Yllättäviä lumisateita Meksikossa. Yli tuhat ihmistä lumimyrskyjen vankeina Andeilla. Rajuja sateita ja tulvia Ecuadorissa. Satoja kuollut tulvissa Koillis-Afrikassa. Satojatuhansia merilintuja kuollut Alaskassa. Kuivuutta Koillis-Aasiassa.

Monien luonnonkatastrofien syynä tai epäiltynä syynä mainittiin vuonna 1997 sääilmiö nimeltä El Niño, jonka vaikutus alkoi jälleen tuntua maapallolla vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Indonesian metsäpalojen aiheuttama myrkyllinen savusumu kiusasi Kaakkois-Aasian maita useiden kuukausien ajan syksyllä. Metsäpalot saivat alkunsa kulottamalla tehdystä metsänraivauksesta, mutta syypäänä pidettiin osittain myös pitkän kuivan kauden aiheuttanutta El Niñoa.

El Niño syntyy Tyynellämerellä 2-7 vuoden välein, kun meri lämpenee useilla celsiusasteilla. Ilmiö aiheuttaa rankkasateita tai kuivuutta eri puolille maailmaa. Tänä vuonna alkaneesta El Niñosta saattaa asiantuntijoiden mukaan olla kehittymässä vuosisadan pahin.

Keski-Euroopassa kärsittiin kesällä ankarista tulvista, joilla ei kuitenkaan tiettävästi ollut yhteyttä El Niñoon. Puolassa ja Tshekissä tulviin kuoli yli sata ihmistä ja myös Saksassa tuhannet joutuivat jättämään kotinsa.

YK:n ilmastokokouksessa Kiotossa päästiin vuoden päätteeksi sopuun kuuden kasvihuonekaasun rajoittamisesta. Sopimuksen mukaan teollisuusmaat leikkaavat päästöjään keskimäärin 5,2 prosenttia vuosiin 2008-2010 mennessä.

NATO otti uusia jäseniä

Pohjois-Atlantin liitto NATO hyväksyi joulukuun puolivälissä Puolan, Tshekin ja Unkarin järjestön uusiksi jäseniksi. Jäsenyyssopimukset on määrä ratifioida ennen NATO:n 50-vuotisjuhlaa keväällä 1999. Kesällä Madridissa pidetyssä huippukokouksessa Romania ja Slovenia mainittiin mahdollisina seuraavan aallon jäsenmaina.

Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton tapasivat maaliskuussa Helsingissä. Johtajat totesivat huippukokouksessaan olevansa erimielisiä NATO:n laajentumisesta mutta sopivat uusista aseidenriisuntatoimista.

EU puolestaan päätti laajentumisestaan Luxemburgissa joulukuussa pidetyssä huippukokouksessa. Jäsenyysneuvottelut viiden Itä-Euroopan maan ja Kyproksen kanssa on määrä aloittaa ensi keväänä.

Henkilömiinojen aiheuttama tuho ja kärsimys herätti laajaa kansainvälistä keskustelua vuonna 1997. Nobelin tämänvuotinen rauhanpalkinto myönnettiin henkilömiinoja vastustavalle kansainväliselle liikkeelle (ICBL).

Henkilömiinojen käytön, valmistamisen, viennin ja varastoinnin kieltävä sopimus hyväksyttiin syksyllä Oslossa ja allekirjoitettiin joulukuussa Ottawassa. Sopimuksen allekirjoitti yli 120 maata, ulkopuolelle jäivät mm. Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Suomi.

Vasemmisto valtaan

Britanniassa toukokuussa pidetyt vaalit toivat valtaan työväenpuolueen ja pääministeriksi Tony Blairin. Voitto oli suurin, minkä työväenpuolue on koskaan saanut.

Sama toistui noin kuukautta myöhemmin Ranskassa, kun vasemmisto sai suuren voiton maan parlamenttivaaleissa. Lionel Jospinista tuli EU:n yhdeksäs vasemmistolainen pääministeri.

Albaniassa puhkesi kevättalvella laajoja mellakoita ja maa ajautui anarkiaan sen jälkeen kun suuri joukko ihmisiä oli menettänyt rahansa sijoitusyhtiöiden konkursseissa. Sadat albanialaiset pakenivat sekasortoa huonokuntoisilla veneillä Italiaan. Huhtikuussa Albaniaan saapui 6 000 sotilaan vahvuinen kansainvälinen joukko turvaamaan avustuskuljetusten perillemenoa.

Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut olivat solmussa vuonna 1997. Pääministeri Benjamin Netanyahu antoi määräyksen uuden juutalaissiirtokunnan rakennustöiden aloittamisesta Itä-Jerusalemissa; Hamas-järjestö vastasi kolmella pommi-iskulla Tel Avivissa ja Jerusalemissa, joissa sai surmansa yhteensä 24 ihmistä.

Joulukuussa Netanyahu suostui Yhdysvaltain painostuksen edessä periaatteessa siihen, että israelilaisjoukkojen vetäytymistä Länsirannalta jatketaan.

Norjassa kristillisen kansanpuolueen johtajasta Kjell Magne Bondevikista tuli maan uusi pääministeri syksyllä pidettyjen suurkäräjävaalien jälkeen. Edellinen pääministeri Thorbjörn Jagland erosi, kun työväenpuolue ei yltänyt vaaleissa itse asettamaansa tavoitteeseen.

STT-IA
29.12.1997

ULKOMAAT -SIVULLE