Mönkäre haluaisi uudistaa työttömyystilastoja

Työministeriö: Työttömyys väheni vuodessa yli 50 000:lla



Työvoimatoimistoissa oli marraskuun lopussa 377 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 50 600 vähemmän kuin vuotta aiemmin, selviää työministeriön tuoreesta työllisyyskatsauksesta. Lokakuusta työttömien määrä väheni 1 400:lla. Ministeri Sinikka Mönkäre (SDP) haluaisi uudistaa työttömyystilastoja siten, että ne kertoisivat selvemmin aktiivisesti työtä hakevien määrän. Näin työttömyysluvut putoaisivat jopa alle 300 000:een.


Koko maan työttömyysaste oli marraskuun lopussa työministeriön työnhakijatilastojen perusteella laskettuna 15,3. Virallisen työttömyysasteen laskee Tilastokeskus, jonka työvoimatutkimuksen mukaan lokakuun työttömyysaste oli 13,1 prosenttia ja työttömiä oli 324 000.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin marraskuun aikana 12 700, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

Työvoimatoimistoissa oli kuun lopussa avoinna 9 700 työpaikkaa eli 2 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti eniten paikkoja tuli lisää kuljetus- ja liikennetyöhön ja talonrakennustyöhön.

Työministeriön mukaan myönteinen kehitys on pääosin talouden vahvan kasvun ja työhallinnon toimien ansiota.

Nuorten työttömyys helpottaa

Työttömyys helpotti koko maassa. Eniten parannusta tapahtui Etelä-Pohjanmaalla (-17 prosenttia), Uudellamaalla (-15 pros.) ja Kainuussa (-15 pros.) ja vähiten Kymissä (-8 pros.), Keski-Suomessa (-8 pros.) ja Lapissa (-8 pros.).

Työministeriön mukaan työttömyys on laskenut varsinkin nuorimmissa ikäryhmissä. Marraskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 44 500 eli neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ammattiryhmistä työttömyys on helpottanut suhteellisesti eniten talonrakennustyössä (-21 pros.) ja mm. ammattitaidottomien ja nuorten vastavalmistuneiden (-17 pros.) parissa.

Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 52 ja naisia 48 prosenttia. Lokakuusta miesten työttömyys kasvoi 2 200:lla ja naisten laski 3 600:lla. Työministeriön mukaan miesten työttömyyden nousu selittyy kausivaihtelulla. Viime vuoden marraskuusta miesten työttömyys laski 33 700:lla ja naisten 16 900:lla.

Kuun lopussa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 118 600. Tämä on 10 100 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Koulutuksessa olevia lisää

Marraskuun lopussa työhallinnon koulutus- ja tukityöllistämistoimien piirissä oli 133 500 ihmistä, mikä on 6 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi työllisyysperusteisilla investoinneilla, työllisyyspoliittisella rakennetuella ja eräillä Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla työllistettynä oli noin 5 000 ihmistä. Näiden toimien kautta oli työllistettynä noin 5,5 prosenttia työvoimasta.

Työhallinnon palkkaperusteisilla toimilla sijoitettuna oli kuun lopussa 62 700 henkilöä eli 6 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä 17 prosenttia oli valtion, 41 kuntien ja 42 prosenttia yksityisen sektorin töissä. Työllistäminen kuntiin oli vuodessa laskenut, mutta kasvanut valtiolle ja yksityiselle sektorille.

Myös työvoimakoulutukseen osallistuneiden määrä kasvoi. Koulutuksessa oli marraskuun lopussa 55 100 oppilasta, mikä on 3 800 enemmän kuin vuoden 1996 marraskuussa.

Työmarkkinatukeen oikeutettuja oli työnhakijoista 221 600. Heistä vajaa puolet oli niitä, joilla työttömyysturvan saannin työssäoloehto ei ollut täyttynyt, ja hieman yli puolet niitä, joilla työttömyysturvan 500 päivän enimmäisraja oli tullut täyteen.

Mönkäre haluaisi uudistaa työttömyystilastoja

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) haluaisi uudistaa työttömyystilastoja siten, että ne kertoisivat selvemmin aktiivisesti työtä hakevien määrän. Näin työttömyysluvut putoaisivat jopa alle 300 000:een.

Nykyisin tilastoissa näkyvät esimerkiksi työttömyyseläkeputkessa olevat, jotka järkyttyisivät, jos heille tarjottaisiin työtä. Heitä on Mönkäreen arvion mukaan noin 30 000.

Kortistoissa näkyvät nykyään myös vajaakuntoiset, jotka odottavat joko kuntoutusta tai työkyvyttömyyseläkettä sekä opiskelijat, jotka odottavat korkeakoulupaikkaa opiskellen työmarkkinatuella esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa.

Mönkäre on tuohtunut myös kritiikistä, jonka mukaan todelliset työttömyysluvut olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia, ellei tilastoja olisi putsattu tarjoamalla työttömille kuntoutusta ja koulutusta.

Hänen mielestään on vaikea ymmärtää tällaisen kritiikin tavoitetta. Mönkäreen mielestä on selvää, että pitkittynyt työttömyys rapauttaa työttömän henkistä ja fyysistä työkykyä. Näiden laman seurauksena "vammautuneiden" ihmisten palauttaminen aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi vaatii Mönkäreen mielestä välttämättä kuntoutusta.

STT-IA
19.12.1997


TALOUS -SIVULLE