EU ja Turkki napit vastakkain


Luxemburgin EU-huippukokouksen jälkeen EU:n ja Turkin suhteet menivät solmuun. Turkki ilmoitti lopettavansa neuvottelut EU:n kanssa. Jo kauan ennen kokousta Turkki alkoi kiristämään EU:ta mm. koplaamalla asiaan NATO:n laajenemisen.

Helmikuun alussa Turkin presidentti Suleyman Demirel uhkasi, että Turkki estää NATO:n laajenemisen, jos EU jättää Turkin omien laajentumissuunnitelmiensa ulkopuolelle. Demirelin kanslia ilmoitti, ettei Turkin yleinen mielipide voi tukea NATO:n laajentumista silloin, kun EU suunnittelee laajentuvansa ilman Turkkia.

Myös silloinen Turkin ulkoministeri Tansu Ciller varoitti jo aiemmin, että Turkki saattaa estää NATO:n laajentumisen itään, jos sen toiveet tiiviimmistä suhteista EU:hun eivät toteudu.

Turkin putoaminen pois jäsenyysneuvotteluista oli katkera isku maan jo 34 vuotta elättelemälle unelmalle kuulumisesta Eurooppaan. EU-jäsenyyttä pidetään Turkissa takeena maan länsimaisuudesta. Samalla se olisi vastaveto Turkin muslimiväestön esittämälle kritiikille.

EU:n mukaan Turkin täytyy ennen varsinaisten jäsenneuvottelujen alkamista parantaa ihmisoikeustilannettaan, suojella kurdivähemmistönsä oikeuksia ja ratkaista pitkäaikaiset aluekiistansa Kreikan kanssa.

Nyt Turkki ryhtyi kiristämään EU:ta jaetun Kyproksen kysymyksellä

Turkki aikoo sitoa Pohjois-Kyproksen yhä tiiviimmin omiin alueisiinsa, jos EU alkaa jäsenyysneuvottelut Kyproksen kreikkalaisosan kanssa ensi keväänä, Turkin ulkoministeri Ismail Cem varoitti tiistaina.
- Uskon, että tämä prosessi tekee tuloaan, Cem vastasi, kun häneltä kysyttiin, miten Turkki reagoisi, jos EU jatkaisi Luxemburgin huippukokouksessa suunnitellulla linjalla.

Cem toisti myös Turkin kielteisen kannan EU:n sille ehdottamaan tarkkailijajäsenyyteen ensi keväänä järjestettävässä Eurooppa-konferenssissa. Turkin vastustus liittyy etupäässä EU:n päätökseen aloittaa laajenemisneuvottelut vain kahtia jaetun Kyproksen eteläisen osan kanssa.

Cemin mukaan Turkin hallitus ei aio enää - turkkilaispoliitikkojen vihjailuista huolimatta - laittaa kapuloita rattaisiin esimerkiksi Tshekin, Unkarin ja Puolan NATO-jäsenyysneuvotteluissa.

Torstaina Turkin pääministeri Mesut Yilmaz pani vaihteen kakkoselle ja ilmoitti, että EU:n päätös jättää Turkki jäsenyysneuvottelujen ulkopuolelle johtaa todennäköisesti Kyproksen pysyvään kahtiajakoon.

Kypros on ollut jaettuna jo vuodesta 1974, jolloin Turkin joukot valtasivat saaren pohjoisosan vastalauseena Kreikan aikomuksille liittää saari kokonaisuudessaan Kreikkaan.

Turkki uhkasi kääntää selkänsä EU:lle

Keskiviikkona Yilmaz sanoi, että Turkki peruuttaa EU-jäsenyysanomuksensa, jollei EU muuta tiukkaa politiikkaansa Turkkia kohtaan. Yilmaz vaati, että EU:n on pidettävä kesäkuuhun mennessä uusi huippukokous ja kutsuttava Turkki mukaan siihen. Sen jälkeen EU:n on hyväksyttävä Turkki virallisesti jäsenehdokkaakseen.

Yilmaz sanoi, että Turkki on päättänyt vetää jäsenyyshakemuksensa pois ja päätös pysyy voimassa siksi, kunnes Turkki on kelpuutettu 11 hakijamaan joukkoon. Yilmaz arvosteli myös erityisesti Saksan ulkoministeriä Klaus Kinkeliä, joka pyysi maanantaina Turkkia harkitsemaan tarkkaan reaktiotaan EU:n kielteiseen kantaan.

Komissio vetosi

EU:n komissio vetosi kuluvan viikon maanantaina Turkin hallitukseen, jotta se asennoituisi myönteisesti Eurooppa-konferenssissa sille ehdotettuun tarkkailijajäsenyyteen. Konferenssissa on tarkoitus ratkaista EU:n laajentumisen rajat.

Komissio sanoi maanantaisessa lausunnossaan, että EU:n Luxemburgin huippukokouksessa saavuttamat tulokset antavat Turkille useita mielenkiintoisia mahdollisuuksia, jotka valmistelevat mahdollista EU-jäsenyyttä.

Ehdot, jotka Turkin täytyy täyttää, ovat täsmälleen samat kuin kaikilla muilla mailla, jotka haluavat EU:n jäseniksi. Tämän lisäksi EU tarjoaa Turkille räätälöidyn suunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa maata jäsenyysvalmisteluissa, komission tiedottaja Klaus van der Pas kertoi.

EU:n laajentumisprosessin on tarkoitus alkaa Lontoossa järjestettävällä Eurooppa-konferenssilla ensi maaliskuussa. Konferenssiin voivat osallistua valtion ja hallituksen päämiehet kaikista EU-maista, jäsenehdokasmaista sekä Turkista.

Konferenssin tulevaisuudennäkymät huononivat kuitenkin sunnuntaina sen jälkeen kun Turkin pääministeri Yilmaz torjui kutsun ja sanoi, että Turkki lopettaa poliittiset neuvottelut EU:n kanssa.

Van der Pas ei halunnut maanantaina kommentoida sitä, peruttaisiinko konferenssi, jos Turkki aikoo itsepintaisesti kieltäytyä osallistumasta siihen. Van der Pasin mukaan vielä on turha mennä asioiden edelle.

Saksa kehotti Turkkia suhtautumaan rauhallisesti EU-jäsenyytensä lykkääntymiseen

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel kehotti maanantaina Turkkia harkitsemaan rauhallisesti vastaustaan EU:lle, joka on kutsunut maan laajenemiskonferenssinsa tarkkailijajäseneksi ensi keväänä.

Kinkel sanoi ymmärtävänsä hyvin Turkin turhautuneisuuden, mutta toivoi, että maa voisi muuttaa asennettaan pienen harkinnan jälkeen.
- Turkin hallituksen kannanotto EU:n tarjoukseen ei tulisi olla sen viimeinen sana asiassa, Kinkel sanoi ja jatkoi:
- Me emme sulje Turkilta ovea. Turkki kuuluu Eurooppaan ja me haluamme sen olevan rinnallamme.

Kinkel tuomitsi sunnuntaina Turkin päätöksen jäädä pois konferenssista. Kinkelin mukaan päätös oli "valitettava, väärä ja perusteeton". Kinkel tähdensi, että "Turkki kuuluu Euroopan perheeseen".

Myös Britannia kehotti Turkkia harkitsemaan uudelleen

Britannia kehotti sunnuntaina Turkkia harkitsemaan uudelleen päätöstä katkaista poliittinen vuoropuhelu Euroopan unionin kanssa. Britannian ulkoministeri Robin Cook sanoi uskovansa, että Turkin tulevaisuus on EU:ssa.

Konferenssia isännöi Britannia, joka on ensi vuoden alusta EU:n puheenjohtajamaa. Pääministeri Yilmaz ei kuitenkaan sanonut, että Turkki peruisi hakemuksensa liittyä EU:hun. Turkki on tavoitellut EU:n jäsenyyttä jo vuodesta 1987.

Yhdysvaltojen mielestä Turkki kuuluu Eurooppaan

Yhdysvaltojen mukaan Turkki tulee lähivuosina kuulumaan Eurooppaan riippumatta siitä, liittyykö maa Euroopan unioniin. Turkki on uhannut katkaista suhteensa EU:hun, koska sitä ei ole otettu mukaan unionin laajentumiskaavailuihin. Sitä vastoin jaetun Kyproksen kreikkalaisosa on jäsenlistalla.

Ulkoministeriön edustaja James Foley halusi maanantaina hälventää kiistaa, joka on seurannut kyproksenkreikkalaisten mahdollisesta hyväksymisestä unioniin.
- Turkin paikka on Euroopassa. Turkkilaisten pitää olla vahvoja ja suhtautua avoimesti jäsenyyteen. Toivomme, että kehitystä tapahtuu.

Foley kieltäytyi spekuloimasta syillä, jotka jättivät Turkin jäsenyysneuvottelujen ulkopuolelle. Hän ei ottanut kantaa siihen, oliko ulosjäännin syynä rasismi.

STT-IA
19.12.1997

ULKOMAAT -SIVULLE