Tarjanne: Kilpailun vapauttaminen mullistaa telealan maailmankuvan



Vuosi 1998 on televiestinnässä suuri vallankumousvuosi ja 2002 seuraava, uskoo kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n pääsihteeri Pekka Tarjanne. Mielenkiintoisin alue on hänestä tulevaisuudessakin Internet, jonka rajun kehityksen hän arvelee jatkuvan.


Alan kehitys on ollut viime vuodet huimaa: kännykkämarkkinat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti läpi laman ja Internetin kehitys on ollut vuosikymmenen jymy-yllätys. Lähitulevaisuudessa tahti kiihtyy Tarjanteen mukaan entisestään.
- Seuraajani tulee hengästymään vielä enemmän kuin minä, hän ennustaa.

Suomen entinen liikenneministeri ja Posti ja Telen edellinen pääjohtaja Pekka Tarjanne on kahdeksan vuoden ajan seurannut telealaa kirjaimellisesti näköalapaikalta. ITU:n tornitalon 14. kerroksesta avautuu maisema yli Geneven ja Genevejärven aina Mont Blancille saakka, joka tosin talvisaikaan pysyttelee enimmäkseen pilvessä.

Ikkunasta näkyy myös maailman kauppajärjestöön WTO:hon, jossa neuvoteltu sopimus telealan vapauttamisesta tulee voimaan vuoden vaihteessa.
- Se muuttaa koko telealan maailmankuvan, Tarjanne toteaa.

Kilpailun vapauttaminen laskee hintoja

Kuluttajille vapaa kilpailu merkitsee puhelujen halpenemista, koska kansalliset operaattorimonopolit purkautuvat eivätkä voi enää pitää yllä hintoja, jotka ovat monesti olleet kymmenkertaisia todellisiin kustannuksiin nähden. Tariffit tosin ovat olleet laskussa jo 10-15 vuotta, mutta nyt ne alkavat todella noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia ja laskea entistä nopeammin, Tarjanne arvioi.

Telealan yrityksillä taas on tilaisuus vallata vaikka koko maailma markkina-alueekseen kansallisten rajojen estämättä. - Kilpailun myötä syntyy strategisia alliansseja, yritykset ostavat, myyvät, vaihtavat ja varastavat toisiaan. Tähän liittyy tietenkin myös riskejä, toiset voittavat ja toiset häviävät, Tarjanne sanoo.

Jotkut tarkkailijat ovat povanneet, että raju kilpailu johtaakin keskittymiseen ja maailmaa hallitsee lopulta muutama suuri teleoperaattori ja laitevalmistaja. Tähän ennusteeseen Tarjanne ei usko.

Hän on varma, että alalla riittää markkinarakoja niin suurille kuin pienillekin.
- Ja jos todella markkinavoimat johtavat monopolitilanteeseen, niin ainahan on poliittisia keinoja vaikuttaa asiaan, hän huomauttaa.

Kännykkäpuheluja satelliitin kautta

Teknisellä puolella ensi vuoden suurmullistus ovat uudet kaupalliset satelliittijärjestelmät.

Maailmanlaajuisen telealan yhteenliittymän Iridiumin on määrä aloittaa ensi syksynä palvelu, jonka ansiosta tavallisella kännykällä on mahdollista soittaa mistä tahansa maailmankolkasta - satelliitin kautta.

Seuraavan vallankumouksen Tarjanne sijoittaa vuoteen 2002, koska niillä main saadaan käyttöön seuraavan sukupolven satelliitit laajakaistapalveluineen, samoin maailman kattava valokaapeliverkosto.

- Tämä merkitsee että kapasiteettia, taajuuksia ja nopeutta tulee riittämään, vaikka tarpeetkin kasvavat. Tällä hetkellä on vielä pullonkauloja yhteyskapasiteetissa, mutta ne siirtyvät sovellusten puolelle, Tarjanne sanoo.

Mielenkiintoisin alue on hänestä tulevaisuudessakin Internet, jonka rajun kehityksen hän arvelee jatkuvan.

Viestintä perusoikeudeksi

Tarjanne uskoo myös telekeskustelun vähitellen siirtyvän teknisistä kysymyksistä poliittisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin ratkaisuihin. Poliittisten päättäjien täytyy punnita, miten kehitetään esimerkiksi telelääketiedettä ja -opetusta sekä elektronista kaupankäyntiä. Samalla joudutaan miettimään, miten tietoyhteiskunnassa turvataan tasa-arvo sekä verkkojen käyttäjien yksityisyys ja turvallisuus, Tarjanne luettelee.

Itse hän ei pahemmin pelkää, että tietoyhteiskunnan kansalaiset jakautuisivat "tietorikkaisiin ja tietoköyhiin" tai että vanhoista ihmisistä olisi tulossa pohjasakkaa, koska he eivät enää pääse sisälle tietotekniikan saloihin.

Pikemminkin hän uskoo, että ihmiset oppivat näkemään uuden tekniikan välineenä, jonka toimintaa ei tarvitsekaan perin pohjin ymmärtää. Vanhuksille se voi tarjota esimerkiksi mahdollisuuden asua kauemmin omassa kodissaan ja pitää yllä yhteyksiä maailmaan.

Eniten Tarjanne sanoo olevansa huolissaan maailman köyhimmistä maista, joissa telepalvelujen taso jää yhä kauemmas kehittyneistä maista.

- Olen yrittänyt viedä eteenpäin ajatusta, että tietoyhteiskunnassa myös oikeus viestintään ja pääsy tietoverkkoihin on inhimillinen perusoikeus. Tällä hetkellä kolmasosalla maailman ihmisistä ei kuitenkaan ole edes mahdollisuutta käyttää puhelinta, Tarjanne huomauttaa.

Hän uskoo kilpailun vapauttamisen palvelevan kehitysmaitakin laskemalla laitteiden ja palveluiden hintoja, mutta toivoo rikkailta mailta myös solidaarisuutta köyhiä kohtaan.
- Auttaminen ei ole pelkästään humaania. On kaikkien edun mukaista, että kehitysmaatkin saadaan hyviksi markkina-alueiksi.

Jos viestintävälineiden leviämistä mahdollisimman monien ihmisten käyttöön pidetään arvokkaana asiana, näkyvissä on paljon valoa, sillä nopeimmin kasvavat telealan markkinat ovat tällä hetkellä Kiinassa, joka rakentaa kiihkeästi verkkoja ja jossa lienee muutaman vuoden kuluttua enemmän puhelimia kuin Yhdysvalloissa.

Viimeinen vuosi ITU:ssa

Tarjanteen kuuluu kantaa huolta kehitysmaista virankin puolesta, sillä kehitysyhteistyö on yksi ITU:lle määritellyistä tehtävistä.

Kaikista suurin työmaa järjestölle on maailmanlaajuinen standardointi, huolenpito siitä, että maailman puhelimet toimivat yhteen toistensa kanssa. Lisäksi ITU vastaa mm. radiotaajuuksien ja satelliittipaikkojen jakamisesta. Alan kasvu ja uutuudet teettävät koko ajan järjestössäkin lisää työtä.

Tarjanteen pääsihteerikausi ITU:ssa päättyy ensi vuoden lopussa, mutta 60-vuotias tekniikan tohtori ei vielä lupaudu eläkkeelle Suomeen.
- Olemme vaimon kanssa päättäneet, että nyt tehdään täällä töitä ja ensi kesänä katsotaan seuraavaa vuotta. Maailma muuttuu niin nopeasti, hän vastaa.

STT-IA
19.12.1997


ULKOMAAT -SIVULLE