Isot fuusiot sävyttivät vuoden 1997 taloutta

Suomen talous koheni 1997 - työttömyys ja velka yhä pääongelmat


Suomen talouden tila koheni pitkin vuotta 1997. Yritysten tuotteet kävivät kaupaksi niin kotimaassa kuin ulkomailla, tuotanto kasvoi, mutta kuluttajahinnat pysyivät kurissa. Myös korot säilyivät matalina. Talouden suurongelma työttömyys hellitti vain hivenen. Myös valtion velka pysyi suurena.

Yrityspuolella vuotta leimasi suuryritysten valmistautuminen euroaikaan ja yhä kovenevaan kilpailuun. Monta isoa fuusiota tai muunlaista yhteenliittymää toteutui.

Itä-Aasian talouskriisi ei liiemmin vaikuttanut Suomeen, joskin siellä toimivat ja sinne vievät yritykset heikensivät kasvuodotuksiaan. Lisäksi Aasian kriisin seurauksena Helsingin pörssinkin osakkeet laskivat tuntuvasti lokakuussa.

Talouspoliittista keskustelua käytiin hyvinvointivaltion roolista, työllistämisen esteistä, verotuksen rakenteesta sekä ns. kolmannesta sektorista. Kiinnostus kolmatta sektoria - sairaaloissa, kirjastoissa, järjestöissä yms. tehtävää vapaaehtoistyötä - kohtaan lisääntyi selvästi, kun presidentti Martti Ahtisaari kannatti amerikkalaisen taloustieteilijä Jeremy Rifkinin ajatuksia kolmannesta sektorista.

Valtion huonon taloustilanteen takia budjettinyörit pidettiin tiukalla. Valtaisana pysynyt työttömyys hillitsi yksityistä kulutusta ja kuluttajahintojen nousua. Korot pysyivät matalina, vaikka Suomen Pankki syksyllä hivenen nostikin ohjauskorkoaan inflaatiopaineiden pelossa.

Voimakkaasta talouskasvusta huolimatta valtiontalous oli yhä pahasti alijäämäinen. Valtion velka pysyi runsaana 400 miljardina markkana.

Vienti veti

Talouskasvu useimmissa Suomen vientimaissa nosti suomalaisyritysten viennin jopa ennakoitua suuremmaksi. Talouskasvusta huolimatta tuonti ei kasvanut viennin tahdissa ja ulkomaankaupasta kertyi tuntuvasti ylijäämää.

Elektroniikka siivitti metallin vientiä, joka ylitti miljardin markan rajan. Paperi- sekä kartonkiteollisuus taas kasvoi niin paljon, että ala uskoo saavuttavansa uuden tuotantoennätyksen 1998.

Viennin hyvä veto nosti useimpien alojen tuotantoa ennakoitua enemmän. Taloustutkimuslaitokset joutuivat korjaamaan ennustelukujaan ylöspäin ja vuoden loppua kohti talouden kasvu yhä nopeutui.

Yritykset julkistivat enimmäkseen tulosparannuksia. Alhaisten hintojen takia metsäyhtiöiden alkuvuoden tulokset alenivat, mutta olivat silti miljardiluokkaa. Metsätuotteiden hinnat kallistuivat vuoden loppua kohti.

Pankit kohensivat tuntuvasti tuloksiaan. Tosin valtaosa tulosparannuksista tuli arvopaperikaupasta eikä perinteisestä pankkitoiminnasta. Vakuutusyhtiöt taas kasvattivat voittojaan sijoitustoiminnan tuotoilla.

Viennin vedosta ja tuotannon kasvusta huolimatta yritykset olivat sangen varovaisia lisäämään investointejaan. Kolmen kasvuvuoden jälkeen teollisuuden investoinnit supistuivat.

Keskittymistä

Yritykset kasvattivat kokoaan fuusioin ja yritysostoin. Merita fuusioitui ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja uudesta MeritaNordbankenista tulee Pohjolan suurin pankki.

Maan rajojen sisällä Postipankki ja Vientiluotto niputettiin yhteisen omistuksen alle ja uuteen rahoituskonserniin valittiin vetäjät ulkopuolelta: Harri Hollmen ja Maarit Näkyvä Meritasta sekä Pentti Hakkarainen OKO:sta.

Vakuutuspuolella Sammon, Eläke-Varman ja Yrittäjäin Fennian toiminta keskitettiin Sampo- ja Fennia-ryhmittymiin. Järjestelyssä muodostuvasta Varma-Sammosta tulee Suomen suurin tel-yhtiö. Partek ja Sisu yhdistyivät 12 miljardin markan konserniksi.

Joulun alla julkistettu IVO:n ja Nesteen yhteenliittäminen tekee uudesta energiakonsernista maan suurimman. UPM, joka edellisenä vuonna vei Suomen suurimman yrityksen paikan Nesteeltä, jää nyt kakkoseksi.

Valtiollinen Enso osti neljän miljardin markan arvoisen metsäyhtiön Saksasta ja UPM-Kymmene liittoutui singaporelaisen metsäjätin Aprilin kanssa.

Nokia teki pitkin vuotta miljardikauppoja. Yrityksen kurssinousu veti koko pörssiä ylöspäin. Loppuvuodesta Nokia sai lisää haasteita ruotsalaiselta kilpailijaltaan Ericssonilta.

Pörssissä meni yhä lujaa

Pörssin luja meno jatkui. Elokuussa pitkään jatkunut kurssinousu taittui, mutta vauhdittui taas syyskuussa. Lokakuussa Helsingin pörssi koki lievän romahduksen Aasian finanssikriisin seurauksena. Osakekurssit jäivät loppuvuodesta alentuneelle tasolleen.

Yhä suurempi osa pörssiyhtiöiden omistuksesta meni ulkomaisten käsiin. Marraskuun lopussa pörssiyhtiöiden markkina-arvo oli 410 miljardia markkaa ja siitä 183 miljardia oli ulkomaalaisilla. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 281 miljardia ja ulkomaalaisomistus 104 miljardia.

Marraskuun lopussa pörssin suurimman ja vaihdetuimman Nokian omistuksesta 76 prosenttia oli ulkomaisilla sijoittajilla.

STT-IA
29.12.1997

TALOUS -SIVULLE