Sovitteleva Seppänen tähyää hallituskumppania keskustasta



EMU-äänestyksen selkeytti tilannetta Vasemmistoliitossa arvioi puheenjohtajaksi tähtäävä Esko Seppänen sovittelevasti. Nykyiseen hallitukseen Vasemmistoliitto ei kuitenkaan Seppäsen mielestä sovi. Kokoomusta mieluisampi hallituskumppani löytyy keskustasta.


Vasemmistoliiton puheenjohtajavankkurit kulkevat jo kolmella pyörällä, kun europarlamentaarikko Esko Seppänen ilmoittautui haastamaan Suvi-Anne Siimeksen ja Martti Korhosen.

51-vuotias Seppänen on joukon vanhin myös virkaiältään. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 1987 ja Euroopan parlamenttiin Vasemmistoliiton ääniharavana vuosi sitten.

Millaisen puolueen johtoon olet pyrkimässä?

- Perinteistä rikkaan, mutta 2000-luvun tarpeita varten uudistusta vaativan puolueen.

Millainen on Vasemmistoliiton uudistumishenki? EMU-äänestyksen aikana Kansan Uutiset totesi, että menettelytavat ovat entiset, mutta kielenkäyttö on muuttunut alatyylisemmäksi.

- Aina kun kysymys on puolueen linjasta ja suunnasta, niin tapahtuu ylilyöntejä. Minun mielestäni niitä on tapahtunut tämän syksyn aikana aika paljon ja tosi alatyylisiä ilmauksia on käytetty. Sillä on aiheutettu vahinkoa puolueen julkikuvalle ja myös puolueessa ihmisten välisille suhteille.

- En ilmoittaudu täysin syyttömäksi siihen; tosin olen nettosaaja tässä alatyylisessä kielenkäytössä.

Millainen oli EMU-äänestyksen saldo? Jäikö siitä Vasemmistoliittoon riitoja vai yhtenäisyyttä?

- Kyllä siinä ristiriitoja jäi, mutta niistä on puoluekokoukseen mennessä päästävä yli. EMU:n puolella oleminen ja EMU:n vastustaminen ovat tärkeitä, isoja periaatteellisia linjaerimielisyyksiä, joita ei voida täysin ylittää. On kuitenkin löydettävä menettelytapoja, joilla voidaan edelleen yhdessä toimia.

Oletko itse valmis hyväksymään äänestyksen tuloksen?

- Kyllä, demokraattinen äänestys. Kysymyksenasettelu oli mielestäni väärä, jos halutaan mitata EMU-kannatusta, mutta tuolla kysymyksenasettelulla tulos on kiistaton.

Jos tarkastellaan suomalaista hallituspolitiikkaa EMU-kysymyksen ulkopuolelta, niin millä tavoin luonnehdit hallituksen toimintaa?

- Oikeistolainen hallitus. Hallituksessa on oikeistolainen hegemonia ja uusliberalistinen ideologia taustalla. Ollaan oltu valmiita uhraamaan pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli ja suoritettu ankaralla kädellä leikkauksia EMU-ideologian nimissä ja EMU:a keppihevosena käyttäen. Se on aiheuttanut deflaationomaisen tilanteen Suomessa, joka on johtanut työttömyysongelman säilymiseen vakavana.

Onko nykyhallituksessa Vasemmistoliitolla ollut mahdollisuutta saada ääntään kuuluville?

- Huonosti, mutta sehän on selvä, että pienillä hallitusosapuolilla ei ole vastaavaa mahdollisuutta kuin suurilla. Tämä on leimallisesti demarien ja kokoomuksen hallitus, mutta sehän se lähtökohta on ollutkin.

- Kukaan kolmesta pienestä puolueesta on tuskin enempää odottanutkaan. Siinä mielessä on tuskin petytty, vaan tämmöinen se apupuolueen rooli on.

Oliko oikein tai väärin tässä ajassa lähteä mukaan tällaiseen hallitukseen?

- Minun mielestäni oli huonot perusteet mennä hallitukseen kokoomuksen kanssa. Tämä on epäluonnollinen hallitusyhteistyö minkä tahansa mittapuun mukaan. Tällaista hallituskoalitiota kovasti ihmetellään Euroopan unionin puolueissa.

- Luonnollisempi olisi ollut vasemmiston näkökulmasta keskustayhteistyö. Mutta tässä sitä nyt ollaan ja puolueen jäsenten enemmistö on antanut tälle hyväksynnän.

Millaisena toivot hallitusyhteistyön mahdollisuuksien olevan tulevien eduskuntavaalien jälkeen?

- Haluan keskustan kanssa hallitusyhteistyötä ja haluan hajottaa tämän liiton, joka on myös demokratiaa kaventava ja vaihtoehtoja syövä.

Julkisessa keskustelussa ei sinun yhteydessäsi ole pitkään aikaan puhuttu juuri muusta kuin EMU:sta. Jättääkö EMU kaiken muun alleen niin Vasemmistoliiton kuin Esko Seppäsenkin politiikassa?

- On se nyt tietenkin sitä tehnyt, koska tämä on Vasemmistoliitolle elämän ja kuoleman kysymys ja on sitä 2000-luvun vasemmistolle myöskin, mutta ei se ole kaikki. Ei Vasemmistoliitto voi mikään yhden asian liike olla. Olen itse hahmotellut Vasemmistoliiton tulevaisuudennäköaloja kirjassani Meppielämää.

- Ei mikään puolue voi olla yhden asian liike, eikä tiukasti yhden johdon ideologiaa ajava. Pitää olla monikärkinen moderni puolue, jossa on eri asioissa erilaisia kantoja, mutta yhdistävänä tekijänä jokin pääideologia. Vasemmistosta kun puhutaan, niin sen täytyy olla globaalin kapitalismin vastainen taistelu.

Tämä on siis henkilökohtaisesti tärkeä asia sinulle ja sen pitäisi olla sitä myös Vasemmistoliitolle?

- Kyllä vasemmiston identiteettiin kuuluu kapitalismin arviointi ja vaihtoehtojen etsiminen sille, muutenhan vasemmistolla ei ole olemassaolon oikeutta. Vasemmistohan ei voi olla olemassaolevan vallan säilyttäjä ja pönkittäjä, vaan sen tehtävänä on tuottaa vaihtoehtoja.

- Ideologinen pallo on ollut hukassa muutaman vuoden ajan reaalisosialismin romahtamisesta lähtien. Tässä mielessä vasemmiston sisäinen identiteetti on nyt löydettävä ja vaihtoehtoja on etsittävä. Vasemmiston pitää olla kansainvälinen liike ja etsiä niitä porukalla.

- Tässä mielessä Suomen Vasemmistoliiton EMU-linjaus on nyt erilainen kuin Euroopan vasemmistopuolueiden EMU-linjaukset ja olisin toivonut, että oltaisiin oltu samassa porukassa. Suomen vasemmistolta tämä oli Euroopan sosiaalidemokraattien linjaus.

Puheenjohtajakisasta on tulossa varsin pitkä. Kolme ehdokasta on selvillä puoli vuotta ennen valintaa. Eikö ole vaarana, että taisto käy kuluttavaksi?

- Tämmöstä se on. Kun edellinen puheenjohtaja on luopunut niin hetihän se uuden etsintä alkaa. Demokraattiseen prosessiin kuuluu myös järjestökäsittely. Ehdokkaiden, jotka haluavat tulla järjestöissä esille, on syytä olla nyt ilmoittautuneita, koska muuten putoaa kelkasta.

Onko omalta kannaltasi nähtävissä uhkana, että Vasemmistoliitto jakaantuu Esko Seppäsen tukijoihin ja hänen vastustajiinsa, vai onko se jo jakautunut?

- En näe sitä tällä hetkellä erityisenä ongelmana. Puoluekokoukseen valmistaudutaan kuitenkin toivottavasti demokraattisesti ja sovinnollisesti.

- Kyllähän helposti saadaan riitaa aikaan, kun siihen ei tarvita kuin yksi, mutta uusi linjaus on monien kompromissien summa ja siihen varmasti tarvitaan sovittelua, jonka jälkeen pitäisi olla paremmat edellytykset kuin ennen sitä. Siinä mielessä jäsenäänestys selkeytti tilannetta.

PETE PAKARINEN
19.12.1997


POLITIIKKA -SIVULLE