Oppositio napisi tuposta ja veroista eduskunnan budjettikeskustelussa

Eduskunta lisäsi poliisin rahoja



Eduskunta lisäsi 30 miljoonaa markkaa poliisin määrärahoja siitä, mitä hallitus oli esittänyt ensi vuodelle. Poliisin määrärahat lyötiin lukkoon eduskunnan budjettiäänestyksissä keskiviikkona.


Lisäyksellä pyritään siihen, että poliisin toiminta voitaisiin säilyttää ensi vuonna ainakin tämän vuoden tasolla.

Opposition 70 miljoonan markan lisäysesitys kaatui äänestyksessä luvuin 119-46. Eduskunnan saaman selvityksen mukaan poliisin virkoja on täyttämättä tällä hetkellä noin 500, joista pysyvästi hieman yli 300. Ilman määrärahan korotusta poliisilla olisi ollut edessä lomautuksia ensi vuonna.

Poliisin rahoista syntyi pitkällinen keskustelu. Kristillisten Bjarne Kallis oli sitä mieltä, että perustuslain takaama hengen ja omaisuuden turva ei toteudu nykyisillä poliisin voimavaroilla.

Oppositio perusteli omaa esitystään vetoamalla sisäministeri Jan-Erik Enestamin (RKP) lausuntoon. Maria Kaisa Aulan (kesk) mukaan ministeri oli sanonut valiokunnalle, että 70 miljoonaa on lisättävä viimeistään lisäbudjetissa.

Anssi Rauramon (kok) mukaan päätöksen tekemistä vaikeutti se, että eduskunta on syksyn mittaan saanut kuulla hyvinkin erilaisia arvioita lisärahan tarpeesta. Ne ovat vaihdelleet 30:sta 200 miljoonaan.

Rauramo huomautti arvostelijoille myös, että poliisin määrärahat ovat niitä harvoja, joita eduskunnassa nyt korotetaan.

Keskustaoppositio äänestytti myös mm. kuntien valtionosuuksien leikkauksista. Mauri Pekkarinen (kesk) nosti keskustelussa esille myös lääninuudistuksen. Hän sanoi, että lääninhallitusten lakkauttaminen nykymuodossaan on otettava esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Demarit napisivat VM:n asemasta

Sosialidemokraatit arvostelivat budjettikeskustelussa valtiovarainministeriön vahvaa asemaa budjetin valmistelussa. Kari Rajamäen mielestä ministeriö on laman varjolla kiristänyt otettaan jopa eduskunnan budjettilausumia kohtaan.

SDP:n ensi vaalikauden aikeista Rajamäki paljasti sen verran, että tähtäimessä on pääomatulojen veroprosentin nostaminen ja varallisuusveron kiristäminen.

Kokoomuksen ryhmäpuheessa otettiin tavoitteeksi, että valtion ei tarvitsisi ottaa vuonna 1999 enää yhtään uutta velkaa.
- Se olisi toisenlainen vaalibudjetti, Timo Ihamäki kehaisi.

Ihamäki toivoi myös kunnille enemmän vapautta palvelujen maksujen määräämisessä, ns. kynnyspalkan alentamista ja pikaista päätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta.

Ja oppositio tuposta ja veroista

Hallituspuolueiden edustajat kiittelivät kilvan tulosopimusta. Keskustan ryhmäpuhuja Jukka Vihriälä oli eri mieltä. Vihriälän mielestä maataloustulon 250-300 miljoonan markan leikkaus merkitsee sitä, että viljelijät joutuvat tupo-korotusten maksajiksi.

Kristillisten Kallis pahoitteli, että palkankorotus- ja veronalennusrahoja ei käytetty työllisyyden parantamiseen.

Kristillisten Toimi Kankaanniemi paheksui, että tuloneuvottelijat jakoivat etuuksia, mutta eduskunta vain leikkasi heikko-osaisimpien turvaa. Hän viittasi kiistaa herättäneeseen toimeentulotuen leikkaukseen.

Veropäätösten kytkeminen syksyn tuloratkaisuun ärsytti opposition edustajia vielä tiistainakin. Keskustan Anu Vehviläinen tivasi, miksi eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alennuskin voitiin päättää vasta, kun tuloratkaisun syntyminen oli varmistunut.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) vastasi, että alennus luvattiin eläkeläisille jo elokuun budjettiriihessä, mutta asia oli perusteltua ratkaista samassa yhteydessä, kuin muidenkin maksuun puututtiin.

Niinistö torjui myös väitteet, että työmarkkinajärjestöt, olisivat sanelleet veroratkaisujen sisällön.
- Hallitus toteutti oman veronlinjauksensa, mutta järkevimmässä mahdollisessa vaiheessa, Niinistö sanoi.

Budjettikeskustelun toinen päivä tiistai sujui ilman yllätyksiä ja kehittyi vain harvoin todelliseksi väittelyksi. Tähän lienee vaikuttanut sekin, että ministerit olivat pääosin poissa salista.

Keskustan Kari Myllyniemi ihmetteli, tarvittiinko todella monta viikkoa kestäneitä tupo-neuvotteluja vai eikö vähäisiä palkankorotuksia olisi voitu sopia paikallisesti. Sosialidemokraattien ay-konkari Erkki Partanen nousi vastaamaan.

- Jos tilanne olisi lauennut liittokohtaisille ratkaisuille, tässä maassa olisi hyvin herkässä tilassa muutamia liittoja, Partanen valisti.

Lisärakennuksen valmistelu alkaa

Eduskunta hyväksyi myös kolmen miljoonan markan määrärahan uuden lisärakennuksen suunnitteluun. Lisärakennusta on kaavailtu eduskunnan viereiselle ns. Pikkuparlamentin tontille.

Budjettimietinnössä kiirehditään tontin saamista mahdollisimman nopeasti eduskunnan hallintaan.

Kannanoton taustalla on ulkopuolisen konsultin tekemä selvitystyö, jossa naapuritontille kaavailtu lisärakennus todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi tilaongelman ratkaisemisessa. Hyväksytyssä budjettimietinnössä puolletaan myös edustajien kännykkäpuhelinlaskujen maksamista eduskunnan varoista sekä varapuhemiehille omaa edustusrahaa. Näillä näkymin ainakin puhelinkorvausten laajentaminen siirtynee seuraavan vaalikauden alkuun.

Eduskunta löi keskiviikkona lukkoon myös mm. ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalan menot.

Samalla eduskunta viestitti tyytymättömyyttään Kansaneläkelaitoksen uuteen tulkintaan, jonka vuoksi ulkomailla työskentelevät lähetystyöntekijät ja järjestöjen palkkaamat kehitystyöntekijät ovat jääneet ilman normaaleja sosiaaliturvan etuuksia.

STT-IA
19.12.1997


POLITIIKKA -SIVULLE