”Luottamus Suomen kykyyn hoitaa julkista taloutta on vahvistunut”

Lipponen kiitteli tupoa



Pääministeri Paavo Lipponen kiitti näkyvästi tehtyä tulopoliittista ratkaisua ja siihen nojaavia työehtosopimuksia. Hän korosti STT:lle osoittamassaan perinteisessä pääministerin uudenvuodentervehdyksessä, että nyt on kansainvälisestikin hyvät mahdollisuudet turvata yli vaalikauden mittainen vakauden aika investoinneille ja uuden yritystoiminnan käynnistymiselle.


Lipponen luonnehtii tupoa "historialliseksi tuloratkaisuksi". Hänen mielestään kahden vuoden mittainen tuloratkaisu parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja keventää palkkaverotusta myös pieni- ja keskituloiset huomioon ottavalla tavalla. Hän muistuttaa kahden vuoden takaisen tuloratkaisun osoittaneen, että maltti on valttia.

Kotitalouksien ostovoiman kehitys on Lipposen mukaan ollut kuluneiden kahden vuoden aikana selvästi ennakoitua parempaa. Mahdollisuudet samaan ovat myös kahtena tulevana vuotena.

- Samanaikaisesti tuloratkaisun kanssa eläkkeensaajien verotuksessa toteutettiin kevennykset, joiden seurauksena heidän ostovoimansa kasvu turvataan ja verotuksen oikeudenmukaisuus paranee, hän huomautti tervehdyksessään.

Lipponen muistuttaa hallituksen talouspolitiikan perustavoitteena olleen saada julkinen velkaantuminen hallintaan sekä talouden kasvu vakaalle ja vahvalle pohjalle, jotta uusia työpaikkoja syntyisi lisää ja työttömyys laskisi.

- Näiden perustavoitteiden toteuttamisessa on edetty merkittävästi kuluneen vuoden ajan. Se on tapahtunut koko laajan hallituspohjan yhteisin ponnistuksin ja luottamukselliseen etujärjestöyhteistyöhön nojautuen, hän kiitteli.

Kaiken kaikkiaan Lipposen mielestä luottamus Suomen kykyyn hoitaa julkista taloutta on edelleen vahvistunut. Hänen mukaansa näköpiirissä on valtion velkaantuneisuudesta aiheutuvan rasituksen keventyminen.

- Työllisyys paranee vakaasti. Tämän vuoden lopulla työttömiä oli noin 60 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Työllistymisen tukemiseksi on päätetty myös tehostaa työvoimahallinnon palveluja ja toimintaa.

Osana Euroopan unionia ja maailmantaloutta

Lipponen korosti, että vahva kasvu ja valtiontalouden kantokyvyn parantuminen antavat mahdollisuuden huolehtia myös Suomelle kuuluvista kansainvälisistä velvoitteista. Suomen odotetaan antavan vahvan panoksensa ilmastokysymyksiin, rauhantilan valvontaan ja kehitysongelmien helpottamiseen.

Lipposen mukaan Suomi on saavuttanut arvostetun aseman Euroopan unionin jäsenenä. Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen edellyttää niin kansainvälisesti kuin kansallisellakin tasolla hyvää yhteistyötä ja käytännönläheistä valmistelutyötä. Lipponen muistutti, että eduskunta päättää asiasta kevättalvella hallituksen asiasta esittämän tiedonannon pohjalta.

Päätös EU:n seuraavan laajentumisen aloittamisesta avaa Lipposen mielestä "historiallisen mahdollisuuden" luoda umpeen Eurooppaa halkoneet kylmän sodan aikaiset jakolinjat.

- Suomi on tukenut voimakkaasti unionin laajentumista Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltian maiden kohtelua tasavertaisina muiden hakijoiden joukossa. Suomi on antanut tukensa myös laajentumisen edellyttämälle unionin ohjelmien perinpohjaiselle uudistamiselle Agenda 2000 -esityksen suuntaviivojen mukaisesti.

Kesällä hyväksytty Amsterdamin sopimus vastaa Lipposen mukaan pääosin Suomen tavoitteita unionin yhteistyön syventämisessä, vaikka uudistukset eivät kaikilta osin menekään yhtä pitkälle kuin mihin Suomi olisi ollut valmis.
- Rakentavalla Eurooppa-politiikallaan Suomi on saanut tukea omille aloitteilleen.

Yksi tärkeimmistä kehittämistehtävistä on Lipposen mielestä unionin pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen. Hän muistutti jäsenvaltioiden antaneen sille tukensa joulukuisessa EU:n huippukokouksessa.

STT-IA
2.1.1997


POLITIIKKA -SIVULLE