Matkustaminen kallistuu - EU:sta saa tuoda enemmän viinaksia

Uusi vuosi tuo uusia lakeja ja sääntöjä


Uusi vuosi tuo muutoksia erityisesti työttömien asemaan. He voivat alkaa opiskella erityisen koulutuspäivärahan turvin. Työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat vuoden alusta kaksi markkaa päivältä. Myös asumistuki nousee ensi vuonna keskimäärin 250 markkaa.

Työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat kaksi markkaa päivältä. Samalla muutetaan kuitenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan laskusääntöä siten, että palkasta vähennetään ennen päivärahan laskemista aiemman 4,5 prosentin sijasta 5 prosenttia.

Jos työtön kieltäytyy työstä tai koulutuksesta, hänen karenssiaikansa pitenee. Nykyinen kolmen viikon karenssi muuttuu kuukauden mittaiseksi, kuuden viikon karenssi kahdeksi kuukaudeksi ja kahdeksan viikon karenssi kolmeksi kuukaudeksi.

Työttömät pääsevät omaehtoiseen koulutukseen koulutuspäivärahalla, jota voi saada enintään 500 päivää. Tukea voivat saada pitkään palkkatyössä tai yrittäjinä toimineet, jotka ovat ennen koulutusta olleet vähintään neljä kuukautta työttöminä.

Jo syksyllä opintonsa aloittavat saavat lisäkannustimena koulutusrahaa sadalta ylimääräiseltä päivältä.

Muutoksia asumistukeen ja eläkkeisiin

Keskimääräinen asumistuki nousee ensi vuonna 1 178 markkaan kuukaudessa. Tänä vuonna tuki on ollut keskimäärin 919 markkaa kuukaudessa. Pienillä ruokakunnilla asumistuki nousee noin 400 markkaa. Suuremmilla ruokakunnilla korotus on 50-250 markkaa. Korotuksen suuruus riippuu tulotasosta ja ruokakunnan koosta.

Kansaneläkkeisiin tehdään 1,75 prosentin ja työeläkkeisiin 1,65 prosentin indeksitarkistus. Pelkkää kansaneläkkeen pohjaosaa saaneiden kansaneläke pienenee ja on ensi vuoden alusta 237 markkaa.

Ensi vuonna lyhyetkin työsuhteet alkavat kartuttaa työeläkettä. Eläke alkaa karttua myös alle kuukauden mittaisista TEL- ja TaEL-alojen työsuhteista sekä vähimmäisansiorajojen alle jäävistä yli kuukauden mittaisista työsuhteista.

Myös kaikki kotitalouksien teettämät TEL- ja TaEL-alojen työt kartuttavat eläkettä. TaEL-alojen työntekijöistä joka kolmas työskentelee ravintola-alalla.

Vakuutettujen sairausmaksuihin helpotusta

Vakuutettujen ja eläkeläisten sairausvakuutusmaksu alenee, mutta työnantajan sosiaaliturvamaksut pysyvät ennallaan. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu alenee 0,40 penniä äyriltä. Maksu on 1,5 penniä äyriltä ja nousee 1,95 penniin 80 000 markkaa ylittävien tulojen osalta.

Eläkeläisten sairausvakuutusmaksu laskee 0,70 penniä äyriltä. Uusi maksu on 4,20 penniä ja 80 000 markkaa ylittävän eläketulon osalta 4,65 penniä.

Talletusten suojalle raja

Talletukset suojataan ensi vuonna 150 000 markkaan asti tallettajaa ja pankkia kohden. Jotta tallettajan suoja olisi turvattu, perustetaan rahasto, josta voidaan maksaa tallettajaa kohden 150 000 markkaa.

Luottolaitosten valvontaa tehostetaan. Pankeille tulee pakolliseksi osavuosikatsauksen julkaiseminen. Lisäksi Rahoitustarkastus alkaa valvoa luottolaitoksia.

Muutoksia verotukseen

Valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan kahdella prosentilla. Verotettavan tulon alaraja nousee tuhannella markalla 46 000 markkaan.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuus nousee verotuksessa 3 000 markkaan. Matkakuluja voi vähentää verotuksessa 20 000 markkaan asti.

Veronmaksun laiminlyönnistä laskettava verolisäys ja viivekorko laskee 13 prosentista kymmeneen prosenttiin. Viinien valmistevero laskee keskimäärin 17 prosenttia.

Tulorajat nousevat opiskelijoilla

Ensi vuonna koko kalenterivuoden ansio- ja pääomatulot sekä apurahat vaikuttavat opintotuen määrään. Mukaan lasketaan muun muassa kesäansiot, vaikka opiskelija ei silloin saisi asumislisää tai opintotukea.

Opiskelijat saavat ansaita ensi vuoden alusta tukikuukausina 3 000 markkaa ja tuetonta kuukautta kohden 9 000 markkaa ilman että ne vaikuttavat opintorahaan tai asumislisään.

Opintotuen maksua seurataan jälkeenpäin verotuksen valmistuttua. Takaisinperittävä määrä on enintään maksetut tuet korotettuna seitsemällä prosentilla.

Opintolainan korko laskee kuudesta prosentista 5,1 prosenttiin vuodenvaihteessa. Korkotuen piirissä olevan lainan korko laskee 3,75 prosentista 3,25 prosenttiin.

EU:sta enemmän alkoholia

Ensi vuoden alusta matkustaja saa tuoda toisesta EU-maasta sekä litran väkeviä että kolme litraa aperitiivejä tai kuohuviinejä. Tähän asti toisesta EU-maasta on saanut tuoda joko litran väkeviä eli yli 22-prosenttisia juomia tai kolme litraa enintään 22-prosenttista aperitiiviä.

Mietojen viinien ja oluen tuontirajoitukset säilyvät entisellään eli matkailija saa tuoda viisi litraa mietoja viinejä ja 15 litraa olutta. Myös tuontimääräykset EU:n ulkopuolelta säilyvät nykyisellään.

Matkaliput kallistuvat

Linja-autoliikenteessä 44-matkan sarjalippu kallistuu keskimäärin neljä prosenttia. Korotus ei koske pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien liikennelaitoksia eikä sopimusliikennettä.

Taksimatkat kallistuvat keskimäärin 4,25 prosenttia. Lähtömaksu nousee markan ja ajomaksuihin tulee korkeintaan 4,5 prosentin korotus.

Junassa matkustaminen kallistuu keskimäärin viisi prosenttia. Korotus koskee kauko- ja lähiliikenteen lippuja, paikkalippuja, lisämaksuja, autopaikkoja ja muita maksuja. Pikavuorojen paikkalippujen hinnat porrastetaan matkan pituuden mukaan.

Vapaalle vuorotellen

Vuorotteluvapaan korvaus nousee 60 prosentista 70:een. Myös vuorotteluvapaan nykyinen 4 500 markan katto poistuu. Vuorotteluvapaa on työntekijän ja työnantajan vapaaehtoisesti tekemä jakso, jolloin työntekijä on poissa työstä ja hänen tilalleen palkataan työtön.

Vuorotteluvapaa kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Vuorotteluvapaita voi pitää vuoden 2001 loppuun asti.

EU-ajokortti nykyisen rinnalle

Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön EU-ajokortti, joka on luottokortin kokoinen ja vaaleanpunainen. Siinä on teksti suomeksi ja ruotsiksi, ja pohjapainatuksessa lukee kaikilla EU:n virallisilla kielillä ajokortti.

Nykyiset ajokortit ovat voimassa niin kauan kuin ne ovat hyväkuntoisia ja henkilö voidaan niistä tunnistaa.

Omaisen hoitajalla vapaapäivä

Omaishoitaja saa vähintään yhden vapaapäivän kuukaudessa. Vapaa koskea sellaista kuukautta, jolloin omaishoitaja on ympärivuorokautisesti tai päivittäin kiinni hoitotehtävissä.

Kunnan on järjestettävä vapaapäivän ajaksi tarkoituksenmukainen hoito. Vapaapäivän pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää.

STT-IA
29.12.1997

POLITIIKKA -SIVULLE