Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Suomalaiset teollisuusjohtajat näkevät suhdannetilanteen yhä hyvänä

EU-maista Suomen teollisuusjohtajat näkevät suhdannetilanteensa sangen valoisana. Ns. luottamusindikaattorilla mitattuna Suomen teollisuuden suhdannetilanne oli marraskuussa EU-maiden paras.

Luottamusindikaattorin laskee EU:n komissio sille toimitetuista tiedoista. Suomessa teollisuuden yritysjohtajille kohdistetun tiedustelun tekee teollisuuden etujärjestö TT. Indikaattori lasketaan kuukausittain.

Marraskuussa korkein indikaattorin pisteluku oli Suomen 19. EU:n keskimääräinen pisteluku pysyi ennallaan pisteluvussa 2. Suomen jälkeen kakkosena oli Luxemburg 17 pisteellä, Irlanti 11 pisteellä ja Kreikka kahdeksalla pisteellä. Marraskuussa indikaattorin pisteluvut paranivat useimmissa maissa, mutta esimerkiksi Saksassa se heikkeni.


Vaihtotaseen ylijäämä 25,2 miljardia

Vaihtotaseen ylijäämää on tammi-lokakuussa kertynyt 25,2 miljardia markkaa. Se on lähes kymmenen miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Suomen Pankin mukaan vaihtotaseen ylijäämä lokakuussa oli 2,7 miljardia eli suunnilleen saman verran kuin syyskuussa.

Tammi-lokakuussa tavaravienti ylitti tuonnin 2,4 miljardilla markalla. Myös palvelujen viennin arvo ylitti tuonnin arvon.

Suomen ulkomainen nettovelka lokakuun lopussa oli 290,5 miljardia. Siitä valtion osuus oli 196 miljardia markkaa.


Valuuttavaranto 50,7 miljardia

Valuuttavaranto supistui joulukuun toisella viikolla 714 miljoonaa markkaa. Varanto oli Suomen Pankin taseilmoituksen mukaan 50 723 miljoonaa markkaa selostusviikon päättyessä maanantaina. Varsinaisia valuuttoja varannossa oli 41 057 miljoonaa markkaa.

Suomen Pankin saamiset rahoituslaitoksilta supistuivat 3 162 miljoonaa markkaa 2 951 miljoonaan markkaan. Saamisten lasku johtui takaisinlainauskannan pienenemisestä. Velat rahoituslaitoksille supistuivat varantotalletusten laskun vuoksi 5 694 miljoonaa markkaa 9 110 miljoonaan markkaan.

Sijoitustodistukset kasvoivat 1 230 miljoonaa markkaa 11 930 miljoonaan markkaan. Liikkeessä olevan varsinaisen rahan määrä kasvoi selostusviikon aikana 901 miljoonalla markalla 17 797 miljoonaan markkaan. Siitä seteleitä oli 15 946 miljoonaa markkaa ja metallirahaa 1 851 miljoonaa markkaa.


Kauppataseen ylijäämä 4,7 mrd lokakuussa

Ulkomaankaupan ylijäämä nousi tullihallituksen ennakkotietojen mukaan lokakuussa 4,7 miljardiin markkaan eli vajaat 1,1 miljardia markkaa suuremmaksi kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Syyskuussa kauppataseen ylijäämä oli 4,1 miljardia markkaa.

Tammi-lokakuun ulkomaankaupan ylijäämä kohosi 42 600 miljoonaan markkaan. Vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden kauppataseen ylijäämä oli siten 6,1 miljardia markkaa suurempi kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden tammi-lokakuussa ulkomaankaupan ylijäämä oli 36 509 miljoonaa markkaa.

Viennin arvo nousi ennakkotietojen mukaan lokakuussa 19 700 miljoonaan markkaan eli 16 prosenttia suuremmaksi kuin vuosi sitten. Tuonnin arvo kasvoi 12 prosenttia 15 000 miljoonaan markkaan. Tammi-lokakuussa vienti kasvoi 13 prosenttia ja oli arvoltaan 173 200 miljoonaa markkaa. Tuonnin arvo nousi 130 600 miljoonaan markkaan, missä kasvua vuotta aiemmasta oli 12 prosenttia.


OECD: Aasian kriisi saattaa hidastaa talouskasvua

Aasian talouskriisi saattaa johtaa arvioitua matalampaan talouskasvuun EU-maissa tänä ja ensi vuonna, varoittaa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. OECD arvioi tuoreessa raportissaan EU-maiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Järjestön keväällä antamaan ennusteeseen verrattuna laskua on tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia.

Merkittävin syy kasvuennusteen heikkenemiseen on Aasian valuuttakriisi, jonka uskotaan johtavan kysynnän vähenemiseen Aasiassa.

EU:n komissio arvioi omassa ennusteessaan marraskuussa unionin maiden talouskasvun olevan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja 3,0 prosenttia ensi vuonna. Komission mukaan Aasian talouskriisi vaikuttaa todennäköisesti vain marginaalisesti EU-maihin, eikä marraskuun ennustetta ole siksi aihetta tällä hetkellä tarkistaa.

- Seuraamme tarkasti Aasian tilannetta. Tällä hetkellä emme näe kuitenkaan mitään syytä huoleen, sanoi EU-komissaari Yves-Thibault de Silguyn edustaja maanantaina.

OECD:n mukaan talouskriisi saattaa leikata teollisuusmaiden talouskasvua lähes yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vuonna. Eniten kärsii todennäköisesti Japani, jolle vähennystä on luvassa 1,4 prosenttiyksikköä.


Teollisuustuotanto kasvoi

Teollisuustuotanto palasi lokakuussa pitkään jatkuneelle kasvu-uralleen syyskuun pienen notkahduksen jälkeen. Työpäiväkorjatun indeksin mukaan tuotanto lisääntyi viime vuoden lokakuusta 6,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kasvu olisi ollut vieläkin korkeampi ilman energiahuollon 5,8 prosentin vähennystä.

Metalliteollisuuden toimialoista eniten kasvoi sähköteknisten tuotteiden valmistus, joka nousi 22 prosenttia. Metallituotteiden valmistus kohosi sekin tuntuvasti.

Sekä metalliteollisuuden että puu- ja paperiteollisuuden tuotanto lisääntyi viime vuoden lokakuusta yli kymmeneksen. Elintarvikkeiden tuotanto kääntyi lokakuussa kasvuun, mutta kemianteollisuuden tuotanto väheni hieman edellisvuotisesta.


Inflaatio marraskuussa 1,9 prosenttia

Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden marraskuusta tämän vuoden marraskuuhun 1,9 prosenttia. Inflaatio kiihtyi edelleen hieman, sillä lokakuussa se oli 1,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.

Eniten vuoden aikana kallistui asuminen, 3,6 prosenttia. Asumisen kustannuksia nosti selvimmin asuntojen hintojen nousu, mutta myös vuokrat ja sähkö kallistuivat. Ravinto kallistui sekin vuoden aikana 3,4 prosenttia. Ravinnon hintoja nosti eniten kahvin hinnannousu.

Inflaatiota hillitsi edelleen eniten asunto- ja kulutusluottojen korkojen lasku. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan Suomen inflaatio oli lokakuussa hieman alle EU:n keskiarvon. EU:n keskimääräinen inflaatio oli lokakuussa 1,7 prosenttia.

Koonnut: IA
19.12.1997


TALOUS -SIVULLE