Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Niinistö ei innostu talousministeriöstä

Valtiovarainministeriön yhteyteen perustetaan vuoden 1998 alusta taloustieteellinen neuvosto, ministeriö ilmoitti torstaina. Siten virallistetaan ne epäviralliset keskustelut, joita ministeriö on jo ennestään tavannut käydä kansantaloustieteen professorien kanssa.

Niinistö katsoi, että neuvosto vastaa tarpeeseen ja täydentää talousneuvostossa käytäviä keskusteluja. Sen tehtävä on antaa taloustieteellinen näkökulma talouspolitiikan valmisteluun, sillä valtiovarainministeriöllä ei ole käytännössä mahdollisuutta seurata alan uusinta tutkimusta järjestelmällisesti.

Toimikaudeksi on määrätty kaksi vuotta, ja joka kauden jälkeen pitää nimittää vähintään yksi uusi jäsen. Kokouksia pidetään 4-6 kertaa vuodessa, ja keskustelut ovat yleensä luottamuksellisia.

Valtiovarainministeriö voi pyytää neuvostolta lausuntoja tai kommentteja, joista maksetaan erillinen palkkio. Ministeriö toimittaa neuvostolle tausta-aineistoa ja päättää erikseen lausuntojen ja raporttien julkistamisesta.

Niinistö kommentoi neuvostoa julkistaessaan myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Jukka Pekkarisen ehdotusta talousministeriön perustamisesta. Niinistö totesi, ettei keksintö ole uusi, talousministeriöitä on ollut useissa EU-maissa. Ruotsissa siitä on luovuttu, ja saksalaista talousministeriä Günther Rexrodtia ei Niinistö ollut EU-yhteyksissä tavannut.

- Vaikka valtiovarainministerien kokouksissa käydään paljon epävirallista keskustelua talouspolitiikassa, ei siellä ole tullut talousministereitä vastaan.

Niinistö torjui Pekkarisen epäilyt siitä, että budjettivalmisteluja hallitsisivat virkamiehet.


Niukka enemmistö kannattaa lisäydinvoimaa

Niukka enemmistö suomalaisista, 51 prosenttia, kannattaa viidennen ydinvoimalan rakentamista. Lisäydinvoimaa vastustaa 47 prosenttia väestöstä, käy ilmi Suomen Gallupin Helsingin Sanomille tekemästä mielipidetiedustelusta.

Varauksetta ydinvoiman kannalle asettui 24 prosenttia, kun taas 27 prosenttia sanoi kannattavansa lisäydinvoimaa jossakin määrin. Varauksellisia vastustajia oli 19 prosenttia ja varauksettomia vastustajia 28 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Vain kaksi prosenttia vastanneista ei osannut tai halunnut kertoa kantaansa viidenteen ydinvoimalaan.

Uuden ydinvoimalan kannatus on selvästi suurempaa miesten kuin naisten keskuudessa. Miehistä kaksi kolmasosaa on ajatuksen puoltajia, kun naisista vain runsas kolmannes kannattaa viidettä ydinvoimalaa.

Vastaavalla tavalla tehdyissä kyselyissä suomalaisten enemmistö on tähän asti aina asettunut vastustamaan lisäydinvoimaa. Suomen Gallup haastatteli kyselyynsä yhteensä 2001:tä suomalaista.

Pääministeri Paavo Lipposen hallitus on sopinut, että se ei ota uuden ydinvoimalan rakentamista esille tällä vaalikaudella.


SDP:n Koskinen vetosi presidenttiin toimeentulolain vuoksi

Kansanedustaja Marjaana Koskinen (SDP) on vedonnut presidentti Martti Ahtisaareen, että tämä ei vahvistaisi eduskunnassa lauantaina hyväksyttyä toimeentulotukilakia. Vetoomuksen allekirjoitti myös yhdeksän muuta sen hylkäämisen puolesta äänestänyttä edustajaa. Hallituksen riveistä heidän joukossaan on Koskisen lisäksi Heikki Rinne (SDP).

Koskinen perustelee vetoomustaan sillä, että laki heikentää pienituloisimpien asemaa. Hän pelkää myös, että sosiaalityöntekijöiden työtaakka kasvaa ja turvallisuus heikkenee asiakkaille kielteisten päätösten vuoksi.

Pitkään kiistelty ja eduskunnassa lopulta äänin 156-10 hyväksytty laki liittyy asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovittamiseen. Toimeentulotuen perusosaan sisällytetään 7 prosentin omavastuu asumismenoista. Lisäksi toimeentulotuen lapsikorotuksia leikataan. Myös työstä kieltäytyvien tukea voidaan alentaa.


Hallitus alkaa selvittää henkilöstörahastoja

Hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa kolmikantaisen valmistelun henkilöstörahastoista ja muista yritysten tulospalkkausta koskevista toimenpiteistä sekä mahdollisista tarpeista muuttaa lainsäädäntöä.

Valtioneuvoston tiedotteessa viitataan työmarkkinajärjestöjen EMU-puskurineuvottelujen yhteydessä laatimaan kannanottoon, jossa tuodaan esille yrityskohtaisten henkilöstörahastojen, voittopalkkioiden ja erilaisten tulospalkkausjärjestelmien merkitys.

Järjestöt sopivat marraskuussa, että kaikkien osapuolten kesken selvitetään paikallisesti henkilöstörahastojen ja tulospalkkausjärjestelmien merkitys yrityksille ja henkilöstölle. Samalla todettiin, että on myös tarpeen kehittää muuta henkilöstön motivaatiota ja työn kannustavuutta lisäävää yhteistoimintaa.

Koonnut: IA
19.12.1997


POLITIIKKA -SIVULLE