Uudenvuodenajan politiikkaa lyhyesti


Lipposen hallitus täyttää tuhat päivää

Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) hallitus on loppiaisena istunut 1 000 päivää. Vuodenvaihteessa hallitus saavutti seitsemännen sijan Suomen hallitusten ikätilastossa. Samassa tilastossa Lipposen hallitus nousee kuudenneksi jo 8. tammikuuta ja viidenneksi 20. tammikuuta.

Virkaiältään vanhin Lipposen hallituksen ministereistä on Ole Norrback (RKP), joka on loppiaisena ollut ministerinä 3 905 päivää. Seuraavaksi ministereistä sijoittuu ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) 2 458 päivällään ja kolmantena on opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok), joka on toiminut ministerinä 1 426 päivää.

Tuorein hallituksen jäsenistä on toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (SDP), jolla on ministeripäiviä takana 90. Toistaiseksi pisimpään Suomen hallituksista on istunut Harri Holkerin hallitus, joka ehti toimia 1 458 päivää.


Anttila kiitti EMU-kansanäänestyksen vaatijoita

Keskustan varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Sirkka-Liisa Anttila kiitteli tutkijaryhmää, joka vaatii kansanäänestystä Suomen liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:un. Anttila sanoi uudenvuodenaattona Lahdessa, että kannanotto on vahva demokratian itsepuolustus.

Maanantaina julkistetun vetoomuksen on allekirjoittanut 46 tutkijaa, jotka ovat lähinnä yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja. Joukossa ovat mm. professorit Jan-Magnus Jansson, Elina Haavio-Mannila, Risto Alapuro, Anto Leikola, Pertti Hemanus ja Juha Siltala.

Allekirjoittajien mielestä vuoden 1994 neuvoa-antava EU-kansanäänestys ei antanut poliittista valtuutusta EMU-päätökseen, koska rahaliiton toteutuminen ei vielä tuolloin ollut varmaa. Heidän mukaansa on syytä olla huolissaan demokratian toiminnasta, jos Suomi viedään pikavauhtia EMU:un kansalaisten mieltä kysymättä.

Anttila arvosteli Lahdessa puoluetoveriaan Paavo Väyrystä tämän EU-aiheisesta kolumnista, joka julkaistiin tiistaina kolmessa keskustaa lähellä olevassa lehdessä.

Europarlamentaarikko Väyrynen arvioi, että EMU:n toteutuminen sinetöi EU:n muuttumisen liittovaltioksi, ja nyt on ryhdyttävä vaikuttamaan siihen millainen liittovaltiosta tulee.
- Mihin unohtui Suomen EMU-päätöksenteon kritiikki? Miksi Paavo et vaatinut puoluekokouksemme kannan mukaisesti hallitukselta kansanäänestystä, paheksui Anttila.


Lipponen: Keskustan maatalouspolitiikka ei menestyisi EU:ssa

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan nykyinen hallitus on pystynyt hoitamaan maatalouden etua EU:ssa jopa paremmin kuin olisi tehty keskustan ollessa hallituksessa.

Lipponen sanoi kolmen kaupunkilehden, Alueuutisten, Tamperelaisen ja Turkulaisen uudenvuodenaattona julkaisemassa haastattelussa, että hallitus noudattaa sellaista Eurooppa-politiikkaa, joka on yhteistyölinjalla. Keskustan politiikkaa hän kutsuu poikkeusmaan politiikaksi, jossa halutaan kuitenkin kaikki edut, eikä sellainen hänen mielestään onnistu EU:ssa.

Lipponen sanoo, että hallituksen suurin haaste ensi vuonna on kansainvälisissä kysymyksissä Suomen etujen ajaminen. Hänen mukaansa Suomen maatalouden edut ja muut alue-edut on turvattava, kun EU:ssa valmistellaan vuosien 2000-2006 rahoitusta.

Haastattelussa Lipponen kertoo haaveistaan, jos hänellä olisi kaksi kuukautta aivan vapaata. Hän viettäisi lomaa, aloittaen lukemisesta. Sen jälkeen hän harrastaisi uintia, matkustelisi katsomassa kaupunkeja ja arkkitehtuuria ja olisi perheen kanssa yhdessä.


Niinistö uskoo Ruotsin liittyvän EMU:un ennen vuotta 2002

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) uskoo, että Ruotsi liittyy talous- ja rahaliitto EMU:n kolmanteen vaiheeseen vielä ennen vuotta 2002, jonka alusta yhteinen valuutta euro otetaan käyttöön myös seteleinä ja kolikkoina.

Niinistö sanoi tiistaisen Iltalehden haastattelussa, että Ruotsissa sisäiset paineet euroon siirtymiseen kasvavat, koska elinkeinoelämä ryhtyy käyttämään euroa. Ruotsalaiset yritykset alkavat käyttää euroa tili- ja maksuvaluuttana jo vuoden 1999 alusta.

Iltalehden haastattelussa Niinistö toisti kantansa, ettei ole käytettävissä kokoomuksen puheenjohtajaksi enää kesän 1999 jälkeen. Niinistö muistuttaa sanoneensa, että "paljon on Niinistön muututtava, jos tilanne toiseksi muuttuu".
- Eikä Niinistössä ole sen jälkeen tapahtunut mitään kehitystä muutoksen suuntaan, ei ainakaan myönteiseen suuntaan, Niinistö sanoi.


Väyrynen: Kriisinhallinnassa EU:ssa jopa enemmistöpäätöksiä

EU:ssa olisi kriisinhallinnassa siirryttävä jopa enemmistöpäätöksiin, esittää europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk). Tiistaina Karjalan Maassa, Pohjolan Sanomissa ja Suomenmaassa julkaistussa kirjoituksessaan Väyrynen vaatii kriisinhallinnan tehostamista EU:ssa osana unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen työnjaon uudistamista.

Väyrysen kirjoitus oli muotoiltu avoimeksi kirjeeksi pääministeri Paavo Lipposelle. Väyrynen toteaa kirjoituksessaan, että talous- ja rahaliitto Emun toteutuminen sinetöi EU:n muuttumisen liittovaltioksi. Hänen mielestään kyseinen realiteetti on tunnustettava, jotta voidaan vaikuttaa siihen, millaiseen liittovaltioon joudutaan.

Väyrynen on vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä ja Emu-jäsenyyttä. Molemmat taistelut hävittyään Väyrynen vetäytyy nyt seuraavalle puolustuslinjalle, jota hän kutsuu toiminnaksi hajautetun liittovaltion puolesta.

Väyrysen mukaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on tehostettava ennen muuta kriisien hallinnassa.
- Kriisinhallintaan liittyvässä päätöksenteossa on siirryttävä määräenemmistö- ja jopa enemmistöpäätöksiin. Toimeenpanon osalta tulee säilyttää yksittäisen maan oikeus jättäytyä painavista syistä ulkopuolelle, Väyrynen kirjoitti.

Koonnut: IA
2.1.1998


POLITIIKKA -SIVULLE