Viikonlopun poliittiset puheet


Lipponen: Suomi käsitellyt EU-kysymyksiä Ruotsia laajemmin

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan Suomessa on käsitelty seikkaperäisemmin Euroopan unioniin liittymistä kuin Ruotsissa. Myös rahaliitosta käyty keskustelu on ollut Lipposen mielestä Suomessa perusteellisempaa.

- Ruotsilla on se ongelma, että aikanaan kun Ruotsin hallitus päätti hakea Euroopan yhteisön jäsenyyttä, niin se tapahtui ilman minkäänlaista keskustelua. Yhdessä yössä sosiaalidemokraattisen hallituksen linja muuttui, Lipponen sanoi Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

Lipponen ei allekirjoita käsitystä, jonka mukaan Ruotsi olisi päättänyt EU-kysymyksistä demokraattisemmalla tavalla kuin Suomi.
- Kun Ruotsissa sanotaan, kuinka demokraattista päätöksenteko heillä on, niin kyllä Suomessa on sekä unionin jäsenyyttä että EMU-kysymystä käsitelty paljon laajemmin, syvällisemmin ja perusteellisen keskustelun jälkeen, Lipponen sanoo.

- Meillä ei ole tällaisia ikään kuin perimmäisiä kysymyksiä jäljellä kuten Ruotsissa, jossa on vielä hyvin vahva vastustus itse unionin jäsenyyttä kohtaan.

Lipponen sanoo olevansa tyytyväinen Suomen asemaan Euroopan unionissa.
- Olemme saaneet sen mitä olemme lähteneet hakemaan. Meidän asemamme on vakiintunut Euroopassa. Meihin ei kohdistu mitään arvuutteluja, mihin me kuulumme, hän huomauttaa.

Lipponen katsoo, että Suomella on ollut mahdollisuus vaikuttaa unionin kehitykseen.
- Pienelle maalle on tärkeätä olla mukana, koska unionin yhteistyön tiivistäminen merkitsee käytännössä sitä, että suuret joutuvat luovuttamaan vaikutusvaltaansa pienille. Meidän vaikutuksemme on väkilukuun nähden moninkertainen, Lipponen arvioi.

Lipponen toistaa kantansa, jonka mukaan rahaliittoon liittymisestä on luontevaa päättää eduskunnalle annettavana tiedonantona. Lipponen ei täysin tyrmää lakiesitystä, mutta keskeisintä on hänen mukaansa tehdä asiasta selkeä päätös.

- Siihen on annettava tietenkin mahdollisuudet, mitä eduskunta haluaa eli käsitellä asiaa. Se on mahdollista myös tiedonannon pohjalta, Lipponen sanoo.

Häkämies: Niinistö jatkaa puheenjohtajana 1999

Oikeusministeri Kari Häkämies (kok) uskoo, että valtiovarainministeri Sauli Niinistö jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana myös seuraavan puheenjohtajakauden. Sunnuntain Kymen Sanomissa Häkämies arvelee, ettei Niinistö saa edes vastaehdokasta kokoomuksen puoluekokouksessa 1999.

Niinistön vihjailut siitä, että hän luopuu puheenjohtajuudesta seuraavassa puoluekokouksessa eivät ole Häkämiestä vakuuttaneet. Niinistö on Häkämiehen mukaan lausunnoissaan jättänyt takaportin raolleen, voidakseen pyörtää päätöksensä.
- Uskon, että kokoomuksen puheenjohtajaa ei 1999 vaihdeta, eikä Niinistö saa edes vastaehdokasta. Hän on myös seuraava kokoomuksen pääministeriehdokas, Häkämies sanoo.

Väyrynen: Ahtisaari korostaa liikaa EU:n asemaa

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen katsoo, että presidentti Martti Ahtisaari korostaa tarpeettomasti EU:n asemaa Suomen ulkopolitiikassa. Väyrysen mukaan Ahtisaari alentaa näin Suomen presidentti-instituution arvovaltaa.
- Äskettäisellä Venäjän vierailullaan Ahtisaari esiintyi enemmänkin EU:n kuin Suomen edustajana, Väyrynen arvioi lauantaina Torniossa.

Väyrynen on sitä mieltä, että presidentin pitäisi valtuuttaa pääministeri edustamaan Suomea EU:n päätöksenteossa ja pääsääntöisesti myös huippukokouksissa.
- Ahtisaari on myös ollut mukana EU:n huippukokouksissa silloinkin, kun osallistumiseen ei ole ollut mitään erityistä syytä, Väyrynen sanoi.

Uosukainen: Eduskunnassa puhutaan sanomatta mitään

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok) arvostelee kansanedustajia turhien tilastopuheenvuorojen pitämisestä. Uosukaisen mukaan jotkut edustajat keräävät pisteitä aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
- He pyytävät pieniä, lyhyitä puheenvuoroja, jotka tilastoidaan, sanomatta mitään ja sivuavat joskus asiaakin, Uosukainen huomauttaa lauantain Etelä-Saimaa -lehdessä.

Uosukaisen mielestä lehdistö tekee suurta hallaa kirjoittamalla puheenvuoroista juttuja aktiivisuuden osoituksena. Hän on sitä mieltä, että täysistuntojen puheenvuorot eivät kuvaa kansanedustajien aktiivisuutta.
- Se ei ole sitä, vaan röyhkeyttä. Se antaa aivan väärän kuvan asioista, Uosukainen sanoo.

Norrback valmis jatkamaan

Eurooppaministeri Ole Norrback on valmis jatkamaan ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajana myös ensi kesän puoluekokouksen jälkeen. Norrback on johtanut puoluetta vuodesta 1990 lähtien. Hänellä ei ollut vastaehdokasta viime kesäkuun puoluekokouksessa. Sanomalehti Ilkan haastattelussa lauantaina Norrback sanoo olevansa käytettävissä mikäli järjestöväki niin haluaa.

Seuraajaveikkailuissa ovat olleet esillä sisäministeri Jan-Erik Enestam, EU-parlamentaarikko Astrid Thors ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eva Biaudet.

Keskusta suurin puolue

Keskustan kannatus nousi 25,1 prosenttiin MTV3:n teettämässä tutkimuksessa. Sosialidemokraattien kannattajia löytyi 23,6 prosenttia. Kokoomukselle luvattiin 22,7 prosenttia äänistä.

Vasemmistoliitolle löytyi kannatusta 8,8 prosentin edestä, vihreille 8,1 prosenttia. Ruotsalaista kansanpuoluetta ilmoitti äänestävänsä 4,7 prosenttia. Perjantaina julkistetussa tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Heiltä kysyttiin myös, miten he äänestivät viime kunnallisvaaleissa.

Tutkimuksen teki Research International puhelinhaastatteluna, johon osallistui 2 311 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 73 prosenttia. Tilastollinen virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 2 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Koonnut: IA
22.12.1997

POLITIIKKA -SIVULLE