Hallituksen kiire helikopterihankinnassa sai moitteita

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) ei hyväksynyt näkemystä siitä, että helikopterihankintaa olisi valmisteltu yksinomaan eduskunnan ulkopuolella. Hän muistutti keväällä annetusta puolustuspoliittisesta selonteosta, jossa mainitaan helikopterit valmiusprikaatien varustamisen yhteydessä. Kun niitä ei erityisesti vastustettu, hallitus siirtyi valmistelemaan rahoituspäätöstä.

Keskustan Hannu Kemppainen muisteli, ettei helikopterihankinnoista puhuttu vielä vuosi sitten mitään. Asiaa ei hänen mielestään ole myöskään selonteossa nostettu sellaiselle tasolle, että eduskunnan voisi katsoa sitoutuneen siihen poliittisesti.

Keskustan ryhmästä löytyy suhteellisen paljon ymmärrystä itse hankkeeseen, mutta ei siihen liittyvään kiireeseen. Valmistelua luonnehdittiin hataraksi.

Helikoptereista uusia selvityksiä

Nyt käsittelystä olevasta budjetista tiputettu 7,8 miljardin markan tilausvaltuus vuosille 1998-2006 helikoptereiden hankintaan ja uusien valmiusprikaatien varustamiseen aiotaan ratkaista keväällä lisäbudjetin yhteydessä.

Sitä ennen hallituksen pitäisi kertoa, miten hankinnat vaikuttavat puolustuspolitiikkaan kokonaisuudessaan ja erityisesti henkilömiinoja koskevaan politiikkaan.

Kuljetus- ja taisteluhelikoptereiden hintaan liittyvät selvitykset koskevat mm. asejärjestelmiä, vuotuisia koulutus- ja huoltokustannuksia ja mahdollisuuksia rahoittaa kopterit normaalien puolustusmäärärahojen sisältä.

Keskiviikkona käydyssä puolustusministeriön budjettia koskeneessa keskustelussa arvioitiin, että hankinnan kokonaishinnaksi tulisi 5,1-5,4 miljardia markkaa.

Tällä rahalla saataisiin 15-36 keskiraskasta kuljetushelikopteria ja 9-15 kääntyvillä tykeillä, ohjuksilla ja raketeilla varustettua taisteluhelikopteria.

Vasemmisto-opposition riveissä kopterit yhdistettiin Suomen viemiseen NATO:n jäseneksi. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jaakko Laakso (vasl) piti hyvänä sitä, että siirtämällä päätöksentekoa eduskunta saa mahdollisuuden käsitellä helikopterihankintaa erillään valmiusprikaatien muusta varustamisesta.

RKP:n Klaus Bremer katsoi helikoptereiden olevan välttämättömiä, jos maata aiotaan puolustaa.

Samoilla linjoilla oli kokoomuksen Seppo Kanerva, joka arvioi isojen miesten puhuvan asiasta "kuin kettutytöt".

Rinne ihmetteli uutta pyssyuskoa

Rinteen näkemyksen mukaan Suomelle hankitaan vielä sukellusvenelaivastokin, jos "kolmas nainen valitaan sotaministeriksi".

Aseistakieltäytymiseen yllyttämisestä aikoinaan syytetty pääministeri Paavo Lipponen (SDP) joudutaan Rinteen mukaan vetämään ase-esittelyssä kenraalivoimin pois raskaan singon tähtäinlaitteiden takaa.
- Myös kulttuuriministeri Claes Anderssonin (vasl) rauhanpuheet ovat haihtuneet kuin ruudinsavu tykistökeskityksen jälkeen, Rinne kuvaili.

Mikko Elo (SDP) sanoi yhtyvänsä pääpiirteissään Rinteen puheenvuoroon. Elo oli havainnut, että muista maista poiketen vain Suomessa ei ole ryhdytty vähentämään puolustusmenoja uudessa tilanteessa. Maailmanlaajuinen analyysi on kuitenkin se, että jännitys on lieventynyt.

Puolustusministeri Taina huomautti, että monissa maissa toteuttavat rationalisointiin ja tehostamiseen liittyvät suunnitelmat eivät merkitse puolustuskyvyn heikkenemistä. Hän katsoi Ruotsinkin tehostavan mm. rannikkopuolustustaan.

Taina huomautti, että Suomi alkaa olla viimeisiä maita, joilla ei tällaisia koptereita ole. Kuljetustarve on pääsyy niiden hankkimiseen.

Puolustusministeri torjui lisäksi epäilyjä siitä, että Suomi olisi muuttamassa linjaansa suhteessa NATO:n tai Länsi-Euroopan unionin (WEU) jäsenyyteen. Suomi ei hakeudu hänen mukaansa sotilasliittoihin.

STT-IA
19.12.1997