Viikon EMU-puheet


Euron siirtymäsuunnitelma päivitetty

Suunnitelma euron käyttöönotosta Suomessa on päivitetty. Torstaina julkaistussa uudessa siirtymäohjelmassa on tarkennettu lähinnä määräyksiä valtion ulkomaanvelan konvertoinnista euroiksi sekä osakeyhtiölakia ja verotusta koskevia osia.

Suunnitelma on osoittautunut toimivaksi, ja on mahdollista, ettei sitä enää tarvitse päivittää, sanoi valtiovarainministeri Sauli Niinistö torstaina.

Ensimmäinen versio suunnitelmasta julkaistiin huhtikuussa. Uudessa mallissa ei ole muutettu mitään vanhan suunnitelman osaa, joten uutta ovat vain täydennykset. Valtiovarainministeriö aikoo alkaa tiedottaa kansalaisille eurosta ja rahaliiton vaikutuksista vasta ensi toukokuussa. Vappuna pidettävässä EU-johtajien kokouksessa varmistuu, mitkä maat lähtevät mukaan talous- ja rahaliitto EMU:un.

Rahaliitto alkaa tammikuussa 1999, jolloin euro tulee käyttöön tilivaluuttana. Käteinen euroraha tulee käyttöön vasta kolme vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 2002. Tavallinen kansalainen ei juuri törmää euroon ennen siirtymäkauden loppua. Palkat, eläkkeet, sosiaalietuudet ja verot maksetaan yleensä markoissa, kunnes euro tulee käteisenä käyttöön.

Kauppojen hinnat ilmaistaan siihen asti markkoina, mutta vuoden 2002 alusta puolen vuoden ajan käytetään euro- ja markkahintoja rinnakkain. Kuluttaja voi silti muuntaa pankkitilinsä euromääräiseksi niin halutessaan jo 1999. Pörssissä noteerataan osakkeet euroissa heti rahaliiton alusta.

Valtiovarainministeriön EMU-projektin päällikkö Rauno Niinimäki esitteli eurosiirtymän vaatimia toimia esimerkillä asuntoyhtiöstä. - Syksyllä 2001 on osakkaille ilmoitettava vastikkeet euroissa ilmaistuna. Vuodesta 2002 on kirjanpito tehtävä euroissa, ja kun maaliskuun yhtiökokouksessa hyväksytään tilinpäätös edelliseltä vuodelta, on se laadittava euroissa, Niinimäki selosti.

Yhtiöjärjestykseen ei tarvitse puuttua, koska siinä olevat viittaukset markkoihin luetaan euroiksi.


Ekonomistit suosivat Duisenbergiä

Eurooppalaiset taloustieteilijät pitävät hollantilaista Wim Duisenbergiä parhaana vaihtoehtona Euroopan tulevan keskuspankin pääjohtajaksi. Uutistoimisto Reutersin kyselyssä Duisenbergin kannatus oli selvästi suurempi kuin hänen ranskalaisen kilpailijansa Jean-Claude Trichet'n.

Kyselyssä oli mukana 36 johtavaa eurooppalaista talouden asiantuntijaa. Heistä Duisenbergiä kannatti 29. Hollantilaisen ansioina mainittiin mm. hänen maineensa ja uskottavuutensa samoin kuin hänen luja kantansa inflaatiota vastaan. Duisenberg toimii tällä haavaa Euroopan rahapoliittisen instituutin EMI:n johtajana.

Vain kolme asiantuntijaa tuki Ranskan keskuspankin pääjohtaa Trichet'tä. Kolme ääntä sai myös Espanjan keskuspankin pääjohtaja Luis Angel Rojo. EU:n komission entistä puheenjohtajaa, ranskalaista Jacques Delorsia, kertoi kannattavansa yksi talousasiantuntija.

Suomi on esittänyt Suomen pankin pääjohtajan Sirkka Hämäläisen valitsemista Euroopan keskuspankin yhdeksi johtokunnan jäseneksi.


Tietmeyer pelkää euron leimaamista syntipukiksi työttömyyteen

Saksan keskuspankin pääjohtaja Hans Tietmeyer pelkää, että Euroopan talous- ja rahaliittoa EMU:a pidetään tulevaisuudessa yhtenä syynä maanosan työttömyyteen.

Tietmeyerin mukaan EU:n täytyy ryhtyä toimiin maanosaa koettelevan työttömyyden poistamiseksi ennen kuin yhteinen valuutta, euro, otetaan käyttöön. Jos tätä ei tehdä, työttömyys voidaan tulevaisuudessa laittaa yhteisen valuutan piikkiin.
- Emme voi odottaa, että euron käyttöönotto vaikuttaisi työttömyyteen myönteisesti.

Eurosta voi pikemminkin tulla syntipukki eli työllisyystilanteen pysymistä nykyisellään tai mahdollista huonontumista selitetään eurolla, Tietmeyer sanoi maanantaina Lontoossa.

Keskuspankin pääjohtaja kehotti Britanniaa liittymään EMU:un niin pian kuin mahdollista. Tietmeyerin mukaan talous- ja rahaliittoon ensimmäisinä liittyvät maat olisivat tyytyväisiä, jos Britannia liittyisi mukaan pian.


Suomalaisten EMU-kanta ristiriitainen

Suomalaiset suhtautuvat Euroopan talous- ja rahaliittoon EMU:un ristiriitaisesti. Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan tulokseen vaikutti se, miten kysymys oli asetettu. Hieman yli puolet vastanneista eli 52 prosenttia vastustaa EMU:un menoa alusta lähtien. Myönteisesti suhtautuu 39 prosenttia vastanneista.

Asenne EMU:a kohtaan lämpeni, mikäli yli puolet EU-maista lähtisi mukaan talous- ja rahaliittoon. Tässä tapauksessa enemmistö suomalaisista eli 53 prosenttia haluaisi mukaan EMU:un, mutta 40 prosenttia vastanneista pysyisi siitäkin huolimatta ulkopuolella.

Kun vastaajille muistutettiin, että Ruotsi, Tanska ja Britannia ovat jäämässä EMU:n ulkopuolelle, EMU-myönteisten joukko kaventui 46 prosenttiin.

Kysymyksenasettelusta riippumatta SDP, kokoomus ja RKP olivat eniten jäsenyyden kannalla.

Keskustalaisten enemmistö oli kaikissa kysymyksissä EMU:a vastaan. Vihreiden enemmistö on EMU:n kannalla vain siinä tapauksessa, että enemmistö EU-maista olisi mukana alusta asti. Kyselyyn vastasi 2 001 suomalaista.

Koonnut:
19.12.1997


TALOUS -SIVULLE