Eloonjäänyt tyttö kertoi Algerian pahimmasta verilöylystä



- Yritin paeta, mutta ovella seissyt terroristi otti minut kiinni ja käski tovereitaan leikkaamaan kurkkuni auki. Näin kertoo Algerian verisimmästä joukkomurhasta eloon jäänyt 16-vuotias tyttö länsialgerialaisen Oued Rhioun kaupungin sairaalassa.


Muistona tuosta painajaismaisesta yöstä hänellä on niskassaan useita kirveen tekemiä haavoja. Taos-nimisen tytön kertomus julkaistiin algerialaisessa Liberté -lehdessä sunnuntaina. Sama lehti oli paljastanut yli 400 ihmisen raa'an joukkomurhan lauantaina.

Toisen lehden mukaan tyttö oli raiskattu ja jätetty kuolemaan sen jälkeen, kun hänen äitinsä ja veljensä oli ensin surmattu hänen silmiensä edessä.

Silminnäkijäkertomusten mukaan Relizanen maatalousalueella tehty joukkomurha kesti ainakin seitsemisen tuntia, tiistain alkuillasta keskiviikon aamutunneille.

- Yksi terroristeista kysyi isältäni, missä rahat ovat. Kun hän vastasi, ettei rahaa ole, he pahoinpitelivät häntä ja puukottivat hänetkin kuoliaaksi muiden perheenjäsenten silmien edessä, kertoi Taos.

Toinen eloon jäänyt, noin 50-vuotias Ali B., menetti koko perheensä nuorimmaistaan lukuun ottamatta.

- He viilsivät kurkut koko perheeltäni. Vain pienokaiseni selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä, en tiedä kuinka... Heitä oli monta, en pystynyt laskemaan heitä. Heillä oli aseinaan veitsiä ja kirveitä.

- Kun tuli tajuihini useiden tuntien päästä, löysin koko perheeni verilammikon keskeltä.

Oued Rhioun sairaalaan tuotu, verilöylyn aikana alkovissa piileskellyt nainen purki tunteitaan tuskaisasti:
- He eivät ole ihmisiä... Kuinka kukaan voi iskeä puolivuotiaan vauvan pään seinään ja talloa sen jälkeen sen ruumista?

Algerian pahin verilöyly

Algerialaisten lehtitietojen mukaan ainakin 412 ihmistä sai surmansa verilöylyssä, jota kuvattiin yhdeksi Algerian julmimmista. Lauantaina ilmestynyt Liberté -lehti kertoi, että joukkomurhat tehtiin tiistain vastaisena yönä neljässä kylässä Relizanen alueella Algerian länsiosassa.

Silminnäkijöiden mukaan uhrien kurkut oli leikattu auki, heitä oli silvottu ja pieniä lapsia oli murskattu seinää vasten. Silminnäkijät uskoivat, että Algerian hallitusta vastaan taistelevat ääri-islamilaiset olisivat olleet veritöiden takana.

Murhayö oli ensimmäinen muslimien pyhän kuukauden, ramadanin, juhlapäivistä. Useat siviilit pelkäävät ramadanin alkamista, sillä muslimikapinalliset pitävät sitä otollisena "pyhälle" taistelulle.

Pelkästään yhdentoista viime päivän aikana Algeriassa on kuollut väkivaltaisesti lähes 840 ihmistä.

Algerian viranomaiset vahvistivat lauantaina Liberté -lehden tiedot verilöylystä, mutta huomattavasti pienemmin kuolonuhriluvuin. Kylien asukkaat ja silminnäkijät syyttävät viranomaisia kuolinlukujen vääristelemisestä.

Algerian turvallisuuspalvelu puolestaan kertoi keskiviikkona samalla alueella sattuneesta joukkomurhasta, jossa 78 ihmisen ilmoitettiin kuolleen.

Algerian väkivaltaisuudet alkoivat vuonna 1992 sen jälkeen, kun viranomaiset keskeyttivät vaalit, jotka ääri-islamilaiset näyttivät voittavan ylivoimaisesti. Väkivaltaisuuksissa on kuollut yli 65 000 - toisten tietoje mukaan jopa 80 000 - ihmistä.

YK:n ihmisoikeuskomissaari Mary Robinson pyysi joulukuussa Algeriaa sallimaan ihmisoikeustarkastukset. Pyyntöä tukivat myös kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Algerian joukkomurhat ovat tapahtuneet lähellä sotilaskohteita, joista uhrien huutojen on täytynyt kantautua sotilaiden korviin. Armeija ei kuitenkaan ole tehnyt mitään verilöylyjen estämiseksi.

FIS tuomitsi Algerian verilöylyn

Algerian kielletyn Islamilaisen pelastusrintaman (FIS) maanpaossa oleva johto tuomitsi sunnuntaina Algerian Relizanessa paljastuneen joukkomurhan. FIS:n toimeenpaneva komitea sanoi lausunnossaan, että verilöyly oli "rikos ihmiskuntaa vastaan".

Järjestön johto tuomitsi myös Algerian presidentin Liamine Zeroualin turvallisuuspolitiikan, arvosteli hallituksen kyvyttömyyttä suojella kansalaisia ja toisti vetoomuksensa poliittisen ratkaisun löytämiseksi Algerian kriisiin.

FIS:n toiminta kiellettiin sen jälkeen, kun se oli voittamassa vaalit vuonna 1992 ja armeija mitätöi vaalien tuloksen.

STT-IA
5.1.1997


ULKOMAAT -SIVULLE