Lipponen kiirehtii tupo-neuvotteluja



Pääministeri Paavo Lipponen patisteli työmarkkinajärjestöjä aloittamaan neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Lipponen toivoi myös, että järjestöt edistyisivät myös ns. EMU-puskurirahastojen perustamista valmistelevissa työryhmissä. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma tyrmäsi torstaina SAK:n työelämän laadulliset tupo-tavoitteet.


Lipposen mukaan tupo-neuvottelut on syytä aloittaa pikaisesti, jotta veroratkaisut ehditään tehdä ennen vuodenvaihdetta. Tällä hetkellä neuvotteluja vasta pohjustetaan.

- Nyt on välttämätöntä kaikille osapuolille huolehtia siitä, että eduskuntatyölle jää sen tarvitsema aika, mikäli tuloratkaisuun aiotaan sisällyttää muihinkin kuin eläkkeensaajiin kohdistuvia veropoliittisia toimia, Lipponen sanoi keskiviikkona.

Hallituksellakin on isäntänsä

Lipponen muistuttaa, että ensi vuoden talousarviosta päätetään vuoden loppuun mennessä.
- Emme voi tästä lipsua. Hallituksellakin on isäntänsä. Se tarkoittaa sitä, että tupo-aikataulu on huomattavasti kireämpi. Tämän vuoksi on tarpeen, että keskusjärjestötasolla tehdään nyt arvio tuloratkaisun kannalta olennaisista kysymyksistä, hän korosti.

Lipposen mukaan hallituksen on tarkoitus tehdä oma osuutensa tuloratkaisun rakentamisessa, kunhan työmarkkinaosapuolet aloittavat neuvottelut.

Lipponen toivoi myös, että meneillään olevissa neuvotteluissa puskurirahastoista edistytään. Hänen mukaansa rahastoja tarvitaan täydentämään vahvaa julkista taloutta ja yritysten vahvoja taseita.

- Työvoimakustannusten vaihteluita tasoittavilla rahastoilla vaimennettaisiin suhdannehäiriöiden vaikutusta työllisyyteen. On syytä olettaa, että työmarkkinaosapuolten periaatteellinen yksimielisyys rahastojen tarpeellisuudesta muuttuu käytännön neuvottelutuloksiksi, Lipponen toivoi.

Swanljung: Keskustelut alihankintatyöstä jumissa

STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (SDP) sanoo, että keskustelut ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvistä vaatimuksista eivät etene. Swanljungin mukaan eräät työnantajatahot ovat valmiit harkitsemaan sitä, että he eivät lähde tekemään tulopoliittista ratkaisua näiden vaatimusten takia.

- Uskoisin, että ongelmasta selvitään, mutta tällä hetkellä keskustelu on tosiasiassa jumissa, Swanljung totesi.

TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma on arvioinut julkisuudessa, että vaatimukset vuokra- ja alihankintatyön pelisäännöistä sopimisesta hidastavat tupo-neuvotteluja.

Swanljung sanoo, että muutaman viikon takainen voimakas optimismi on vaihtunut epäilyksiin siitä, pystytäänkö tupo saamaan aikaan. Hänen mukaansa on paljon sellaisia ulkoisia tekijöitä, jotka puhuvat tuloratkaisua vastaan.

- Yksi sellainen on valtion palkkauksen jälkeenjääneisyys. Ongelmien pitää olla keskusteluissa selkeästi esillä, Swanljung huomauttaa lisäten kuitenkin, ettei hän toivo STTK-J:n jäävän tupon ulkopuolelle.

STTK-J on kokoomajärjestö, johon kuuluu 25 liittoa. Sen noin 89 000 jäsenestä pääosa työskentelee ns. budjettivaltion, liikelaitosten ja valtioyhteisöjen yrityksissä.

Riski: Talouspolitiikan virheitä ei korjata rahastoilla

EMU-puskurirahastoilla ei voida tasoittaa koko kansantalouden tai jonkin toimialan suhdanneheilahteluja. Näin arvioi keskiviikkona Helsingissä johtaja Seppo Riski TT:stä.

Riskin mielestä suhdannevaihteluihin varautuminen edellyttää tervettä julkista taloutta ja toisaalta yrityksiltä vahvoja taseita.
- Jos joku kuvittelee, että olisi rakennettavissa erityinen massiivinen rahasto, jota purkamalla voitaisiin korjata ja paikata talouspolitiikan tai työmarkkinapolitiikan virheitä, hän on täysin väärässä, Riski sanoi.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat nk. EMU-puskureista kolmessa työryhmässä, jotka käsittelevät eläkerahastojen, työttömyysturvajärjestelmän ja henkilöstörahastojen käyttöä. Riskin mukaan tavoitteena on luoda keinot, joilla työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen jyrkkiä muutoksia voidaan tasoittaa ja hidastaa näiden maksujen kohtuutonta nousua laman aikana.

Riskin mielestä myös yritysten kykyä sopeutua suhdannevaihteluihin on lisättävä. Keinona olisi käytettävä tulospalkkauksen lisäämistä. Tulospalkkauksen osuus koko palkkasummasta on 1-2 prosenttia.

Koroma tyrmäsi SAK:n tupo-tavoitteet

TT:n Koroma tyrmäsi torstaina SAK:n työelämän laadulliset tupo-tavoitteet. Koroman mukaan TT ei neuvottele vuokra- ja alihankintatyön pelisäännöistä, työajan lyhentämisestä ja luottamusmiehen asemasta SAK:n vaatimusten pohjalta.

- Emme voi ottaa niitä neuvottelupöydälle missään muodossa, Koroma sanoi STT:lle.

- Jos alihankinta lopetetaan tai tehdään niin vaikeaksi kuin SAK vaatii, niin tästä maasta kuolee tuhansittain pk-yrityksiä. Emme voi lähteä neuvottelemaan siitä, minkälaisissa olosuhteissa alihankintaa saa käyttää. Alihankinta on niin laajaa ja yleistä, hän sanoo. Koroman mukaan TT ei aio sitoutua työajan lyhentämiseen. SAK on esittänyt mm. oikeutta osa-aikatyöhön.

- Emme voi lähteä siitä, että jokaisella ihmisellä on subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön. Kaikissa työpaikoissa ei ole mahdollisuutta järjestää osa-aikatyötä, Koroma sanoo.

TT vastustaa myös SAK:n esitystä siitä, että paikallisen sopimisen ehtona on "asianmukaisesti valittu" luottamusmies.
- Emme voi hyväksyä sitä, että liiton toimitsija on luottamusmiehenä yrityksessä. Oman henkilökunnan piiristä saa ja pitää voida valita luottamusmiehet, Koroma toteaa.

Koroman mukaan tupo on vaikea saada aikaan ennen vuodenvaihdetta.
- Neuvotteluun olisi päästävä hyvin nopeasti käsiksi. Juuri siksi pitäisi keskittyä vain palkkoihin, ostovoiman kasvattamiseen ja työehtoihin, Koroma pohtii.

STT-IA
17.10.1997


POLITIIKKA -SIVULLE