Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiNiinistö ei mene Suomen Pankin johtajistoonKokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö haluaa Suomen Pankin johtokuntaan Harri Holkerin seuraajaksi EMU-asioihin ja pankkitoimintaan perehtyneen henkilön. Niinistö ilmoitti torstaina juuri ennen kokoomuksen eduskuntaryhmän kokousta, ettei Suomen Pankin johtokunnan jäsenen paikkaa tule enää pitää perinteisenä poliittisena palkkiovirkana.Niinistön ehdot pudottavat kuvasta kaikki tähän mennessä julkisuudessa olleet ehdokkaat, kuten pankkivaltuuston puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok). Niinistö ei kertonut, kuka on hänen suosikkinsa tehtävään. Hän sanoi torjuneensa myös henkilökohtaisesti houkutuksen pehmeästä vihreästä oksasta. Niinistö aikoo keskustella Suomen Pankin johtajakysymyksestä ensin tasavallan presidentin kanssa, jolle kuuluu nimitysvalta asiassa.
Holkerin paikka täytetään marraskuun lopussaEduskunnan pankkivaltuusto aikoo omalta osaltaan valita Harri Holkerin (kok) seuraajan Suomen Pankin johtokuntaan kokouksessaan 20. marraskuuta. Johtokunnan jäsenten nimittäminen tapahtuu presidentin esittelyssä.Pankkivaltuusto eteni asiassa jo keskiviikkona tekemällä yksimielisen päätöksen, jonka mukaan paikka täytetään. Täyttämistä piti tarpeellisena myös Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen. Kokoomuksen kansanedustajien piirissä on halua ottaa valinta esille jo eduskuntaryhmän kokouksessa torstaina. Ehdokkaina on mainittu mm. pankkivaltuuston nykyinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva, kansanedustaja Kimmo Sasi ja pankkivaltuustoa aikanaan johtanut entinen maaherra Mauri Miettinen. Saksasta tavoitettu valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) yllättyi pankkivaltuuston ilmoituksesta, mutta ei halunnut kommentoida sitä tai eduskuntaryhmän toiveita.
OECD arvioi Suomen ympäristöpolitiikkaaSuomen ympäristöpolitiikkaa arvioinut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD suosittelee Suomelle verotuksen muuttamista siten, että entistä suurempi osa veroista kerättäisiin ympäristön saastuttamisesta ja luonnonvarojen käytöstä.Tämä merkitsisi ympäristöverojen ja -maksujen tason nostamista ja uusien verojen ja maksujen käyttöönottoa. Tänään julkistetussa arviointiraportissa kiinnitetään huomiota mm. ympäristöön kohdistuvien paineiden vähentämiseen, luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön. OECD ehdottaa, että Suomessa laajennettaisiin ja tehostettaisiin metsäekosysteemin tutkimusta, etenkin luonnon monimuotoisuuden arviointia ja eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutusta monimuotoisuuteen. OECD:n arvion mukaan vesien rehevöityminen hidastuisi, jos Suomessa investoitaisiin kotitalouksien jätevesien typenpoistoon ja kiristettäisiin toimia, joilla maatalouden, liikenteen ja kalankasvatuksen typpi- ja fosforipäästöjä pienennetään.
Ahtisaari: Suomi tukee Venäjän pääsyä WTO:honSuomi tukee Venäjän liittymistä Maailman kauppajärjestön WTO:n sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäseneksi, sanoi presidentti Martti Ahtisaari tiistaina New Yorkissa.Järjestöihin pääsy liittäisi Venäjän Ahtisaaren mukaan lujasti maailmantalouteen, mikä on kaikkien etujen mukaista. Ennen kuin tämä voi tapahtua, Venäjän on kuitenkin uudistettava laisäädäntöään ja hallintoaan, Ahtisaari tähdensi Suomalais-amerikkalaisessa kauppakamarissa pitämässään puheessa. Itämeren maiden välisen kaupan arvioidaan kasvavan kymmenkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Ahtisaaren mukaan vielä jäljellä olevat kaupan esteet on poistettava EU:n ja Venäjän välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen avulla. Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden myötä unioni sai luonnollisen pohjoisen ulottuvuuden, koska EU ulottuu nyt Välimereltä vain muutaman kilometrin päähän Barentsinmerestä, Ahtisaari sanoi. Hänen mukaansa tälle pohjoiselle ulottuvuudelle pitäisi kehittää oma politiikka, joka perustuisi alueen tarjoamien riskien ja mahdollisuuksien kartoittamiseen. Ahtisaari totesi myös kauppakamarissa pitämässään puheessa, ettei Suomella ole vaikeuksia täyttää Euroopan talous- ja rahaliittoon pääsylle asetettuja ehtoja. EMU käynnistyy vuoden 1999 alusta ja Suomi on mukana ensimmäisten maiden joukossa ottamassa käyttöön uuden eurovaluutan, Ahtisaari sanoi.
Mönkäre: Ylivelkaantuneille poikkeustoimiaVelkaloukkuun jääneiden ongelmia pitäisi helpottaa valtion poikkeustoimin, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) Veronmaksajien Taloustaito -lehden haastattelussa.
Mönkäre sanoo saaneensa paljon kirjeitä vaikeuksiin joutuneilta yrittäjäperheiltä.
Mönkäre vertaa ilman omaa syytään velkaloukkuun ajautuneita sodassa vammautuneisiin.
Hautala: Vaalirahoitus julkiseksiVaalirahoituksesta on tehtävä julkisesti selkoa, vaatii EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vihr). Hautala perustelee vaatimustaan tapaus Sundqvistilla.- STS-pankin johdon vahingonkorvausten kohtuullistamisratkaisut herättävät henkiin kysymyksen, miten voimakkaasti puolueiden sidokset ja kiitollisuudenvelka yrityksille ja etujärjestöille vaikuttavat äänestäjien nimissä tehtyihin ratkaisuihin. Hautala puhui maanantaina Kriittisen korkeakoulun tilaisuudessa, jonka aiheena oli puoluelaitos ja demokratian toimivuus. Hautala kehotti oikeusministeriötä antamaan eduskunnalle lakiesityksen hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskunta- ja europarlamenttivaaleja.
Backmanin mielestä läänejä tarvitaanHallintoministeri Jouni Backman (SDP) pitää käytyä keskustelua julkisen hallinnon uudistamisesta epämääräisenä ja sekavana. Hän ei näe syytä romuttaa puolitoista kuukautta sitten voimaan astunutta läänijakoa, eikä maakuntaliittojenkaan asema hänen mukaansa muutu.Hallintoministerin mielestä sekä valtion aluehallinnolla että maakuntahallinnolla on omat tehtävänsä ja oikeus olla olemassa. - Juuri käyttöön otettu läänijärjestelmä säilyy näköpiirissä olevan ajan, eikä maakuntaliittojen toimintaankaan olla tekemässä olennaisia muutoksia. Tämä on hyvä ottaa lähtökohdaksi niin hallinnon sisällä kuin poliittisessa oppositiossakin unohtamatta hallituspuolueitakaan, sanoi Backman maanantai-iltana Kuopiossa Savon Sanomien 90-vuotisjuhlassa.
Backman kannattaa julkisten palvelujen hajauttamista maakuntiin. Perinteinen hajasijoittaminen saa Backmanin mukaan uuden muodon ja mahdollisuuden tänä tietotekniikan aikakautena.
Kahdeksan kymmenestä haluaa tuponKahdeksan kymmenestä eli 77 prosenttia suomalaisista haluaa tänä syksynä työllisyyttä tukevan, vakauttavan tulopoliittisen ratkaisun, jossa työssäkäyvät tyytyvät pieniin palkankorotuksiin. Suomen Gallupin tekemän mielipidetutkimuksen mukaan tupolta odotetaan ennen kaikkea parempaa työllisyyttä. Toisella sijalla on toive inflaation hillinnästä.Työllisyyden parantamista pitää todella tärkeänä 78 prosenttia ja inflaation hillitsemistä 50 prosenttia. Verohelpotukset listaa tärkeiksi 47 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi työajan lyhentämistä pitää todella tärkeänä tupotavoitteena vain 17 prosenttia suomalaisista. SG haastatteli tutkimukseen 911 yli 15-vuotiasta suomalaista elo-syyskuussa.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE