Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Hallitukselle luottamuslause

Lipposen hallitus sai eduskunnalta odotetusti luottamuslauseen luvuin 126-54. Äänestys päätti keskustan välikysymyksen käsittelyn. Ratkaisevassa äänestyksessä kaatui keskustan Aapo Saaren tekemä epäluottamusesitys, jossa hallitukselta vaadittiin toimia muun muassa työttömyyden puolittamiseksi ja maan eri alueiden tasapainoiseksi kehittämiseksi.

Välikysymyskeskustelussa esitetyt kaksi muuta epäluottamuspontta, kristillisten ja perussuomalaisten, kaatuivat väliäänestyksissä. Tavanomaisesta poiketen hallituspuolueiden eduskuntaryhmät eivät nyt taktikoineet niin, että välikysyjien esitys olisi kaatunut jo väliäänestyksissä. Hallitusryhmät painoivat niissä tyhjää.

Keskustan epäluottamusesitystä tukivat ratkaisevassa äänestyksessä kristilliset, vasemmistoliiton ryhmästä erotettujen kolmen muodostama vasemmistoryhmä, nuorsuomalaiset ja Risto Kuisma sekä perussuomalaisten Raimo Vistbacka. Eduskuntaryhmä Virtanen äänesti tyhjää. Keskustan aluepolitiikkaan ja syrjäytymiseen keskittynyt välikysymys oli neljäs Lipposen hallitukselle tehty. Niistä kolme on ollut keskustan käsialaa ja yksi kristillisiltä.

Tuomioja: EU:ssa ei äänivaltamuutoksia ennen laajentumista

Eduskunnan suurta valiokuntaa johtava Erkki Tuomioja (SDP) sanoo, että EU:n hallituskonferenssissa ei saa laajentumisen varjolla hyväksyä muutoksia suurten ja pienten valtioiden herkkään tasapainoon päätöksenteossa. Tuomioja sanoi maanantaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kevätkokouksessa, että äänivaltamuutoksia ei ainakaan voi sopia voimaantuleviksi ennen kuin myös unionin laajentuminen astuu voimaan.

Tuomiojan mielestä EU:n perustajamaissa kiirehditään hallituskonferenssia, koska niissä nähdään välttämättömäksi saada aikaan sitovia rakenteita mm. yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja puolustuksessa, koska unionin laajentumisen myötä sitoutuminen EU:n alkuperäisiin kaukopäämääriin mahdollisesta liittovaltiosta heikkenee.

- Tällainen näkemys EU:n tulevaisuudesta elitistisenä ja epädemokraattisena on torjuttava. Suomalaisiltakin vaadittiin EU-neuvotteluissa sitoutumista näihin epämääräisiin kaukopäämääriin. Sille, että Suomen valtiojohto meni joissain puheenvuoroissaan turhankin pitkälle myötäilemään näitä vaatimuksia ei voi eikä saa antaa edes moraalista sitovuutta, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mielestä on myös tärkeää, ettei Suomen suhtautumisesta EU:n ja WEU:n yhdistämiseen jää kuvaa, että sekin käy, jos Suomi voi jättäytyä pois operaatioista. Hänen mukaansa sotilasliittokehitys on epätoivottava suunta Euroopan yhdentymiselle joka tapauksessa. Tuomioja epäili, että EU:n laajentuminen muuttaa unionin luonnetta enemmän kuin nyt uskotaan tai halutaan tunnustaa.

Niinistö: Säästökuuria ei varaa höllentää

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan Suomen poistaminen liiallisesta alijäämästä kärsivien maiden listalta EU-maiden talous- ja valtiovarainministereiden kokouksessa ei missään tapauksessa tarkoita, että Suomella olisi varaa höllentää valtiontalouden hoitoa.

Hänen mukaansa tiukkaa talouskuuria on pakko jatkaa entiseen tapaan, koska valtio ottaa tänäkin vuonna uutta velkaa 500 000 markkaa jokaista syntyvää lasta kohden. Euroopan maat eivät kuulu taloudenhoidossa eliittisarjaan. Tässä jaettiin kakkosdivisioonan palkintosijoja, Niinistö kuvaili. Suomen poistaminen mustalta listalta ei kokouksessa herättänyt edes keskustelua.

Matikainen-Kallström: Vapaa liikkuvuus - teoriaako?

Marjo Matikainen kysyi Euroopan parlamentin täysistunnon käsittelyssä Strassbourgissa, onko vapaata liikkuvuutta olemassakaan? - Opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia, jotka haluavat mennä vaihto-ohjelmien puitteissa toiseen EU-maahan harjoittelemaan, ei oteta vastaan. Toisaalta Suomeen ei ole myöskään halukkaita tulijoita.

Matikainen painotti myös verotuksessa ja sosiaaliturvassa olevia ongelmia.
- Verotuskäytäntö maiden välillä on aivan erilainen. Lisäksi Suomessa ei tunnusteta vapaaehtoistyötä, mikä liittyy olennaisesti juuri vaihtojärjestelmään.

Tutkintojen vastaavuudesta tai tunnustamisesta ei Matikainen-Kallströmin mukaan voi tällä hetkellä puhua ollenkaan. Saksalaista tohtoria ei voi rinnastaa suomalaiseen tohtoriin. Matikainen toivoikin, että komissio ryhtyy todellisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

Lisäksi hän kysyy budjettivarojen riittävyyden perään. Yhä paisuvat ja kiinnostusta herättävät vaihto-ohjelmat eivät pysty kattamaan ohjelmiin osallistuvien kuluja. Tämä aiheuttaa sosiaalista eriarvoisuutta. Kaikilla opiskelijoilla ei näin ollen ole mahdollisuutta osallistua kansainvälistymistä kehittävään toimintaan. Määrärahan korottamisen puolesta puhuu myös se, että Matikainen näkisi mielellään Baltian maat vaihto-ohjelmien piirissä.

Sorsa luottaa EU:hun

Suomen Pankin entinen johtaja ja pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa on valmis sulattamaan sen, että kansallisten parlamenttien valtaa siirretään Euroopan parlamentille. Sorsa ei näe EU:n federaatiokehityksesä juurikaan uhkia.

Vielä -80 ja -90 -lukujen taitteessa Kalevi Sorsa suhtautui perin pidättyväisesti Euroopan laajamittaiseen yhdentymiseen. Sorsa kirjasi silloin ajatuksensa teokseen ”Paikallisjunalla Eurooppaan”.

Maanantaisessa MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä Sorsa kuitenkin suositteli, että EU laajenisi rauhallisesti siten, että aina kehittyneinen maa kerrallaan otettaisiin mukaan Euroopan unioniin.

Ahtisaarelle aikanaan demarien presidenttiehdokkuuden menettänyt Sorsa ei pidä myöskään mahdottomana kansanäänestystä, mikäli presidentti ja eduskunta ajautuisivat joskus täydelliseen kiistaan siitä, tuleeko presidentinvaltaa siirtää eduskunnalle.

Koonnut: IA
16.5.1997

POLITIIKKA -SIVULLE