Opetusministeri Heinonen: Oppimisilmapiiri on tehty joissakin tapauksissa leikkausten myötä vaikeaksi
Oppilaitokset tietoverkoissa vuonna 2000
Opetusministeri Olli-Pekka Heinosen mukaan hallituksen tavoite saada kaikki koulut tietoverkkojen piiriin tämän vaalikauden aikana toteutuu. Jokainen koululainen saa perusvalmiudet tietoverkkojen hyödyntämiseen. Perinteistä muutosvastarintaa tietoverkkoja kohtaan kouluissa on vähän.
Opetusministerin mukaan hanke etenee hyvin.
- Meidän pitäisi olla vuonna 2000 tilanteessa, että kaikki oppilaitokset ovat verkottuneet.
- Siihen mennessä meidän pitäisi myöskin kyetä täydennyskouluttamaan merkittävä osa opettajista niin, että heillä on valmiudet opettaa perustietoja ja -taitoja.
- Muutosvastarintaakin on ollut. On olemassa joukko, joka katsoo, että se ei enää heille kuulu. Poikkeuksiakin ikäluokkakysymyksessä tietysti on. Yleismyönteinen suhtautuminen on kuitenkin olemassa.
- Alueellisesti erot ovat aika yllättäviä. On aika paljon kyläkouluja, jotka ovat todella innolla mukana. He ymmärtävät sen, että ainoastaan tätä kautta etäisyydet kyetään voittamaan. Heillä on suurempi tarve olla tässä mukana, kertoo Heinonen.
Osa kaikkea koulutusta
Tietoverkkokoulutuksesta ei kuitenkaan ole tulossa kouluihin mitään erityistä ”insinööritiedettä”. Se tavallaan tasa-arvoistaa kouluja, koska koulut, joilla muuten eivät voi järjestää tiettyä opetusta, voivat tehdä sen tietoverkkojen välityksellä.
- Tietoverkkojen asema koulutuksessa tulee olemaan se, että se on yksi oppimisympäristö. Se tiedonsaanti- ja kommunikaatiokanava muiden joukossa.
- On mahdollista, että kykenemme laajentamaan valinnaisuutta. Eli pystymme tarjoamaan myös pienissä yksiköissä useampia ainekokonaisuuksia verkottumisen kautta ja estämään koulujen jakautumisen kahteen kastiin. Tässä verkottumisella on merkittävät vaikutukset tulevaisuudessa, linjaa Heinonen.
Erityislahjakkaiden koulutusta?
Maassamme on paljon puhuttu erityislahjakkaiden erityiskouluista tai yksityiskouluista, jotka ovat herättäneet myös ideologisia intohimoja. Opetusministeri ei usko ainakaan yksityiskoulujen tulevaisuuteen.
- Nykyisin on täysin mahdollista, että koulut voivat järjestää pitkälle meneviä opintoja valinnaiskursseina. Niin myöskin tehdään. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, eikä siitä kannata mitään ihmeellistä tehdäkään.
- Koulun tehtävä on jokaiselle kykyjensä ja taipumustensa mukaiset mahdollisuudet kehittyä mahdollisimman pitkälle.
- Erityislahjakkaiden erityiskouluihin suhtaudun kyllä varauksella. En näe mitä lisäarvoa sillä nykytilanteeseen saadaan.Peruskoululla on myös sosiaalinen tehtävä ja lahjakkaisiin erikoitumiseen en näe mitään syytä, sanoo Heinonen.
- Kyllä yksityiskouluja saa perustaa, jos on sellainen tarve, mihin tarpeeseen se yhteiskunnassa vastaa.
Opettajat väsyvät
Laman myötä myös koulutuksen määrärahoja on vähennetty. Opetusministerin mukaan leikkaukset näkyvät ainakin osittain opetuksen tasossa ja opettajat on ajettu ahtaalle.
- Kunnissa on tehty hyvin erilaisia ratkaisuja. Varmasti on tehty myös ratkaisuja, joissa opettajat on ajettu hyvin ahtaalle. Luokkakokoja on suurennettu liikaa ja viety erityis- ja tukiopetuksen resursseja. Oppimisilmapiiri on tehty joissakin tapauksissa vaikeaksi, tunnustaa Heinonen.
- Leikkausten ajatuksena on kuitenkin ollut, että maassamme voidaan ylläpitää julkisin varoin koulutusjärjestelmää myöskin niille lapsille, jotka aloittavat koulunkäyntinsä vuosina 2005-2010. On oltava julkinen talous, joka voi tällaista järjestelmää ylläpitää.
- Säästöjä on ollut vaikea hyväksyä, mutta ymmärrän sen pakon, sanoo Heinonen.
Mallikelpoinen mies
Heinonen on korostanut hyvien tapojen opettamisen merkitystä koulutuksessa. Itse hän muistelee olleensa jokseenkin mallikelpoinen oppilas. Hän ei muista saaneensa edes jälki-istuntoa, saati käytöksenalennusta. Toisin kuin päätoimittaja kertarysäyksellä kolme numeroa vitsikkäistä piloistaan.
- Olin minä varmaankin mallikelpoinen oppilas ala-asteella ja yläasteellakin. Jossakin vaiheessa - kun pärjäsin aika hyvin koulussa - niin piti jollakin tavalla osoittaa, ettei ole pinko. Se tapahtui tällaisen käytöskapinoinnin kautta, naurahtaa opetusministeri.
- Jälki-istuntoa onnistuin hyvin välttämään. Vähällä se oli vain kerran, kun käytiin läpi jotakin Raamatun tarinaa ja minun piti kuvailla se. Käytin sanontaa, että ”Jeesuksen naama loisti kuin Naantalin aurinko”. Opettaja ei tykännyt siitä yhtään, mutta heltyi lopulta, muistelee Heinonen.
- Mitä päätoimittajan käytöksenalennukseen tulee, niin se kuulostaa aika lahjakkaalta, antaa opetusministeri tunnustusta.
”Kaksinaamainen satakuntalainen”
Olli-Pekka Heinonen on saavuttanut korkean aseman harvinaisen varhain. Tulevaisuuden tavoitteet ovat selvät.
- Tämä kuulostaa tietysti äärettömän naiivilta, mutta se on elää mahdollisimman hyvä ja onnellinen elämä ja toivottavasti myös hyödyttää jotenkin tätä yhteiskuntaa. Ei minulla ole mitään uratähtäimiä, johon vaikuttaa varmasti se, että on päässyt näin varhain näin merkittävään tehtävään.
- Olen oppinut sen, että muillakin asioilla kuin uralla on merkitystä. Johonkin pyrkiminen ei ole aina järkevää, jos se rupeaa ohjaamaan omaa ajattelua ja suhtautumista kaikkiin asioihin. Silloin ollaan pielessä, kertoo Heinonen.
Uunituoreessa kirjassa annetaan ymmärtää, että Heinonen olisi ”kaksinaamainen satakuntalainen”. Tästä kielikuvasta hän ei kuitenkaan itseään tunnista.
- En koe, että olisin. Enkä yleensäkään, että satakuntalaiset olisivat kaksinaamaisia. He voivat olla jäyhiä sanomaan mielipiteensä, mutta silloin kun mielipide sanotaan, niin sen kanssa ollaan tosissaan.
- En kyllä tunnistanut itseäni kuvauksesta, kuittaa Heinonen.
ILKKA AHTOKIVI
25.9.1996
